Katettu terassi ilman rakentamislupaa? Näin luvan tarve ratkaistaan

Katetun terassin voi joissakin tilanteissa rakentaa ilman rakentamislupaa. Vähintään 50 neliömetrin kokoinen katos tarvitsee aina rakentamisluvan. Tätä pienemmän terassikatoksen luvanvaraisuus riippuu sen rakenteesta, sijoituksesta, vaikutuksista ja kunnan soveltamasta käytännöstä.

Erityisen tarkasti lupa pitää selvittää silloin, kun terassikatos kiinnitetään olemassa olevaan taloon. Katos voi muuttaa rakennuksen julkisivua, kattomuotoa, kantavia rakenteita tai paloteknistä ratkaisua. Se voi myös muodostaa rakennuksen kanssa sellaisen kokonaisuuden, jonka kunta katsoo rakentamisluvan piiriin kuuluvaksi.

Lähellä maanpintaa oleva kattamaton terassi on yleensä piharakennelma. Sen rakentaminen ei tavallisesti tarvitse rakentamislupaa, jos terassi ei aiheuta vähäistä suurempia vaikutuksia ja se täyttää kunnan määräykset.

Kunnat voivat kuitenkin rajata kattamattomankin terassin kokoa ja sijoitusta. Esimerkiksi Helsingin rakennusvalvonnan ohjeessa ilman lupaa rakennettavan, lähellä maanpintaa olevan terassin enimmäiskoko on 29 neliömetriä. Tampereen ohjeessa ilman lupaa voidaan toteuttaa enintään 50 neliömetrin kokoinen kattamaton terassi tietyin ehdoin. Rajat ovat kuntakohtaisia, eivät koko maassa sovellettavia neliörajoja.

Kun terassin päälle rakennetaan kiinteä katto, kohdetta arvioidaan yleensä katoksena. Rakentamislain 42 §:n mukaan vähintään 50 neliömetrin kokoinen katos tarvitsee rakentamisluvan.

Rakentamislaki ei anna täysin yksiselitteistä vastausta siihen, milloin alle 50 neliömetrin katos voidaan liittää olemassa olevaan rakennukseen ilman lupaa. Kuntien rakennusvalvonnat tulkitsevat asiaa eri tavoin.

Helsingin rakennusvalvonnan ohjeen mukaan rakentamislupa tarvitaan, kun uusi rakennus tai rakennelma kytketään luvanvaraiseen rakennukseen. Ohjeessa alle 50 neliömetrin katos voi olla ilman lupaa silloin, kun se rakennetaan erilleen päärakennuksesta ja muut ehdot täyttyvät.

Tuusulan rakennusvalvonnan ohjeessa alle 50 neliömetrin katoksen voi puolestaan liittää olemassa olevaan rakennukseen ilman rakentamislupaa, kun kaavaa, rakennusjärjestystä ja rakentamistapaohjeita noudatetaan.

Myös kuntakohtaiset kokorajat voivat olla rakentamislain enimmäisrajaa pienempiä. Esimerkiksi Kirkkonummen ohjeessa asuinrakennukseen liittyvä katettu terassi saa olla ilman rakentamislupaa alle 20 neliömetriä.

Näiden erojen vuoksi katetun terassin lupatarve kannattaa varmistaa oman kunnan rakennusvalvonnasta kirjallisesti ennen suunnitelmien viimeistelyä ja materiaalien tilaamista.

Lupaa tarvitsemattoman terassin pitää olla kaavan, rakennusjärjestyksen ja rakentamistapaohjeiden mukainen. Tarkistettavia asioita ovat esimerkiksi:

• saako terassin sijoittaa suunniteltuun kohtaan
• onko paikka asemakaavassa rakennusalaa tai istutettavaa tontinosaa
• kuinka lähelle tontin rajaa terassin saa rakentaa
• vaikuttaako katos naapurin mahdollisuuksiin käyttää tai rakentaa omaa tonttiaan
• muuttaako terassi rakennuksen kaupunki- tai maisemakuvaa
• sijaitseeko rakennus suojellulla tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaalla alueella
• tarvitaanko kaavasta tai rakennusjärjestyksestä poikkeamiseen poikkeamislupa.

Naapurin suostumus ei yksin anna oikeutta poiketa kaavasta tai rakennusjärjestyksestä. Poikkeamislupa voidaan tarvita, vaikka naapuri hyväksyisi suunnitellun terassin.

Ranta-alueella rakennusjärjestys tai kaava voi rajoittaa katetun terassin kokoa ja etäisyyttä rantaviivasta. Kattoa kannattavat pilarit voidaan ottaa huomioon rakennuksen etäisyyttä mitattaessa. Mökin terassikatoksen ehdot on siksi tarkistettava erikseen rantarakentamista koskevista määräyksistä.

Rakennuksen laajentaminen ja kerrosalaan laskettavan tilan lisääminen tarvitsevat rakentamisluvan. Pelkkä avoin terassikatos ei tavallisesti muodosta kerrosalaa, mutta rakenteen umpeen rakentaminen voi muuttaa tilanteen.

Terassin ympärille rakennettavat kiinteät seinät, lämpöeristys tai vain vähän avautuva lasitus voivat tehdä tilasta katoksen sijasta lasikuistin, viherhuoneen tai rakennuksen laajennuksen. Tällöin rakennusoikeus ja rakentamisluvan tarve on tarkistettava.

Monissa kuntien ohjeissa lasitetun terassin seinäpinnoista vähintään 30 prosenttia pitää olla avattavissa, jotta tila säilyttää avoimen katoksen ominaisuudet. Tämäkään ehto ei yksin ratkaise luvanvaraisuutta. Rakennuksen suojelu, julkisivuvaikutus, palo-osastointi tai kerrosalan kasvu voivat edellyttää rakentamislupaa.

Jos terassi aiotaan myöhemmin lasittaa, lasituksen vaatimat perustukset, kiinnityskohdat ja kuormitukset kannattaa huomioida jo ensimmäisessä suunnitelmassa. Lupatarve tarkistetaan uudelleen ennen lasituksen toteuttamista.

Rakentamisluvasta vapautettu kohde jää rakennusvalvonnan ennakkovalvonnan ulkopuolelle. Vastuu rakenteiden turvallisuudesta kuuluu rakennushankkeeseen ryhtyvälle.

Katetun terassin suunnittelussa pitää ottaa huomioon esimerkiksi katon omapaino, lumi- ja tuulikuormat, perustusten kantavuus, kattovesien johtaminen ja liitos rakennuksen rakenteisiin. Katolta tulevia vesiä ei saa ohjata talon perustuksiin tai naapuritontille.

Korkea terassi tarvitsee turvallisen kaiteen. Ympäristöministeriön käyttöturvallisuusasetuksen mukaan rakennuksessa tai sen lähiympäristössä pitää olla kaide, kun putoamiskorkeus ylittää puoli metriä ja putoamisen tai harhaan astumisen vaara on olemassa.

Talon runkoon tai vesikattoon tehtävät liitokset on suunniteltava niin, ettei sadevesi pääse rakenteisiin eikä terassikatos heikennä julkisivun tai yläpohjan tuulettumista. Kantavien rakenteiden mitoitus kannattaa antaa rakennesuunnittelijalle, jos terassi on suuri, korkea tai rakenteeltaan tavallista vaativampi.

Kun luvan tarve ja suunnitelmat on varmistettu, voit tutustua terassin rakentamiseen perustuksista kansilaudoitukseen.

Tarkista nämä ennen katetun terassin rakentamista

1. Mittaa terassin ja katoksen kokonaisala. Katoksen pinta-ala mitataan yleensä sitä kannattavien pilareiden ulkoreunojen tai muun kantavan rakenteen mukaan.
2. Selvitä, rakennetaanko katos erilleen talosta vai kiinnitetäänkö se rakennuksen rakenteisiin.
3. Tarkista asemakaava, rakennusjärjestys ja mahdolliset rakentamistapaohjeet.
4. Selvitä etäisyys tontin rajaan, naapurirakennuksiin ja mahdolliseen rantaviivaan.
5. Tarkista, vaikuttaako hanke rakennuksen julkisivuun, kattomuotoon, kantaviin rakenteisiin tai paloturvallisuuteen.
6. Selvitä mahdollisen myöhemmän lasituksen vaikutus jo suunnitteluvaiheessa.
7. Pyydä kunnan rakennusvalvonnalta kirjallinen arvio luvan tarpeesta.
8. Säilytä piirustukset, rakennusvalvonnan vastaus ja rakennesuunnitelmat kiinteistön asiakirjoissa.

Muista: rakentamisluvasta vapautuminen ei poista suunnitteluvelvollisuutta eikä vastuuta rakenteiden turvallisuudesta.

Lisätietoa rakentamislain lupakynnyksistä saat artikkelista Rakentamislaki ja alle 30 neliöiset rakennukset. Jos kunta edellyttää hankkeelle lupaa, tarkista myös mitä rakentamislupahakemukseen ja suunnitteluun tarvitaan.

Rakentamista koskevat lait, määräykset ja kuntien ohjeet muuttuvat. Tilaa maksuton Rakentaja.fi-uutiskirje, niin saat kerran viikossa koosteen tärkeistä muutoksista ja käytännön neuvoista oman kodin rakentamiseen, remontointiin ja kunnossapitoon.