Viikon kysymys: Voinko rakentaa kylpyhuoneen rintamamiestaloon?

Kysymys:
Rakennan vuonna 1938 valmistuneeseen rintamamiestaloon kylpyhuoneen. Talossa ei ole ollut suihkua sisällä aikaisemmin joten joudun valamaan lattian. En ole vielä tutkinut juoksujen jakoa mutta ilmeisesti lattia on syytä vahvistaa. Talossa on rossipohja.
Miten vahvistaminen on viisain toteuttaa ja kannattaako lattiaa tiputtaa, ettei valu nosta lattiatasoa? Vai valanko lattian kakun verran korkeammaksi?
Vastaus:
Hankkeeseen kannattaa ottaa jo ennen rakenteiden avaamista rakennesuunnittelija, jolla on kokemusta vanhojen puutalojen rossipohjista ja märkätiloista. Hän arvioi tarvittavat tutkimusavaukset, palkiston kantavuuden ja uuden lattian korkeusaseman sekä varmistaa, että rossipohjan tuulettuminen säilyy. Kantavien rakenteiden muutokset kuuluvat rakennesuunnittelijan suunniteltaviksi.
Lattian vahvistamistapaa tai valun paksuutta ei voi ratkaista ennen rossipohjan avaamista ja tutkimista. Ensin selvitetään lattiapalkkien mitat, jako, jännevälit, tuenta ja kunto. Samalla tarkastetaan vanhat eristeet sekä alapohjan tuulettuminen. Rintamamiestalon rossipohjan tavallisista rakenteista ja riskeistä kerrotaan tarkemmin artikkelissa Rintamamiestalon rakenne ja rakentamisen aikakauden haasteet.
Rakennesuunnittelija mitoittaa lattian vahvistuksen uuden märkätilärakenteen painon ja kuormituksen mukaan. Palkistoa voidaan kohteen mukaan vahvistaa esimerkiksi lisäämällä palkkeja, vahvistamalla nykyisiä palkkeja tai lyhentämällä niiden jänneväliä. Lattiakaivon ja viemäriputkien vaatimat aukot sekä tuennat suunnitellaan samalla. Kantavia palkkeja ei saa loveta tai katkaista viemäriputkien vuoksi ilman suunnitelmaa.
Puurakenteisen rossipohjan päälle voidaan tehdä märkätilälattia usealla tavalla. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi riittävän jäykän levyrakenteen päälle tehtävä tasoitekerros tai rakennesuunnitelman mukainen raudoitettu valu. Betonipohjainen rakenne on mahdollinen, kun palkisto kestää sen painon ja koko lattiarakenne toimii kosteusteknisesti. Kevyempi märkätiläjärjestelmä voi vähentää vahvistamisen tarvetta.
Valmista lattiaa ei kannata automaattisesti nostaa valun paksuuden verran. Lattian korkeus suunnitellaan yhdessä kaatojen, lattiakaivon, vedeneristyksen, pintamateriaalin ja kynnyksen kanssa. Rakennetta voidaan joutua madaltamaan palkiston välissä tai rakentamaan uudelleen suunniteltuun korkoon. Nykyisiä palkkeja ei pidä madaltaa höyläämällä tai loveamalla ilman rakennesuunnittelijan mitoitusta.
Märkätilän lattian pitää olla niin jäykkä, etteivät rakenteen liikkeet riko vedeneristystä tai laatoitusta. Lattian kallistusten on johdettava vesi kaivoon, ja kaivo kiinnitetään liikkumattomaksi. Lattiakaivon, mahdollisten korotusrenkaiden ja vedeneristysjärjestelmän yhteensopivuus varmistetaan ennen lattiarakenteen tekemistä. Tarkemmat periaatteet löytyvät artikkelista Kylpyhuoneen ja saunan lattiat: vedeneristys, kaadot ja kaivot.
Uuden kylpyhuoneen seinärakenteet suunnitellaan yhdessä lattian kanssa. Erityistä huomiota tarvitaan, jos märkätila tulee ulkoseinää vasten. Vedeneristyksen, mahdollisen höyrynsulun ja vanhan seinärakenteen liittymä ei saa muodostaa kosteutta keräävää rakennetta. Kylpyhuoneeseen suunnitellaan myös riittävä poistoilmanvaihto ja korvausilman kulkureitti. Aihetta täydentää kylpyhuoneen ilmanvaihto-opas.
Koska kuivasta huoneesta tehdään uusi märkätila ja työssä muutetaan kantavaa rossipohjaa sekä vesi- ja viemärijärjestelmiä, lupatarve selvitetään kunnan rakennusvalvonnasta ennen suunnittelun viimeistelyä. Katso myös milloin remonttiin tarvitaan rakentamislupa ja suunnitelmat. Koko märkätilähankkeen työjärjestys löytyy kylpyhuoneremontin vaiheittaisesta oppaasta.
Lähteet: ympäristöministeriön asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta, ympäristöministeriön asetus rakennusten vesi- ja viemärilaitteistoista, rakentamislaki.







