• Etusivu
  • Talo

Vaasan asuntomessualuetta rikastaa myös kolme kulttuurinähtävyyttä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 19.10.2023
Vaasa

Vaasan Asuntomessujen avajaisviikolla 9.7. avattiin ja julkistettiin alueen kolme merkittävää kulttuurikohdetta. Simon Gripenbergin Korttitalo-taideteos, Pohjanmaan taidetoimikunnan Taidepuutarhafestivaali ja Alexander Reichsteinin Ihmeotuksia ja ihmemuutoksia -tilataidenäyttely ovat messuvieraiden nähtävillä koko Asuntomessujen ajan. Kulttuurikohteiden tarkoituksena on sekä tuoda uutta sisältöä messutapahtumaan että antaa viihtyisää ja kiehtovaa ilmettä koko alueelle.

- Jokainen sukupolvi jättää oman jälkensä rakennetun ympäristön kerroksellisuuteen. Meidän on taiten ja vastuullisesti hoidettava oma velvollisuutemme arvostaen niin edellisten sukupolvien, kuin tulevien elämäntyötä, arvoja ja korkeimpia inhimillisiä pyrkimyksiä paremman huomisen luomiseksi. Taiteen tehtävä on olla edelläkävijä, suunnannäyttäjä, kokeilla, haistella ja viitoittaa tietä niin tieteelle kuin tekniikalle, myös rakentamiselle ja arkkitehtuurille. Minulle tämä asuntomessujen avajaisten alla paljastettava taideteos kertoo yksituumaisuudesta pyrkiä yhä ylöspäin ja siitä vahvasta luottamuksesta toisiin toimijoihin, joilla on saatu aikaan paljon, totesi Suomen Asuntomessujen toimitusjohtaja Pasi Heiskanen tervehdyspuheessaan.

Korttitalo-taideteos on pystytetty asuntomessualueen ranta-aukiolle, joka toimii myöhemmin asukkaiden kohtaamis- ja ajanviettopaikkana merimaiseman ääressä. Taidepuutarhafestivaali on perustettu messualueen Kivikkopuistoon aivan ranta-aukion viereen. Puisto on saanut nimensä suurista siirtolohkareista, jotka pimeän tullen valaistaan sinisellä valaistuksella. Puistossa ja kivien lomassa on useita taideteoksia, joiden äärelle puistopolut johdattavat. Ihmeotuksia ja ihmemuutoksia -tilataidenäyttely on puolestaan pystytetty asuntomessualueella sijaitsevan Suvilahden koulun liikuntasaliin.

Korttitalosta asuntomessualueen ja koko kaupunginosan tunnusmerkki

Taidepuutarhafestivaali ja tilataidenäyttely ovat alueella väliaikaisia nähtävyyksiä, mutta Gripenbergin Korttitalo-taideteos jää pysyvästi koristamaan alueen ranta-aukiota. – Taide kertoo usein jotain ympäristöstään, niin myös Korttitalo-taideteos. Se toimii jatkossa alueen ja koko Suvilahden tunnus- ja maamerkkinä. Taiteilijalta on tilattu Korttitaloa mukaileva logo Suvilahden asukasyhdistykselle, Vaasan kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Kristina Stenman kertoo.

Korttitalo on valtakunnallisen taideteoskilpailun voittaja. Rakenteellisesti se muodostuu mittakaavassa suurennetuista pelikorteista, jotka ovat harjattua ruostumatonta terästä. Taideteoskilpailu järjestettiin vuoden 2007 aikana, ja siihen osallistui yhteensä 58 teosta. Osa kilpailuehdotuksista on messuaikaan nähtävänä erillisessä näyttelyssä Suvilahden koulun tiloissa.

Kilpailun palkintolautakuntaan kuului jäseniä muun muassa Vaasan kaupungilta, Suomen Asuntomessuilta, Suomen Kuvanveistäjäliitosta ja Suvilahden asukkaista. Juryn mielestä Korttitalo ansaitsi voittonsa, sillä sen keskinäiset mittasuhteet ovat onnistuneet, teos on kevyt materiaalin raskaudesta huolimatta eikä se peitä merimaisemaa. Yksinkertaisuutta pidettiin teoksen rikkautena. Pietarsaaresta kotoisin olevan taiteilijan Simon Gripenbergin mielestä teos yhdistää alueen kolme ympäröivää elementtiä: maan, meren ja taivaan. – Veistos elää jatkuvasti omaa elämäänsä vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Heijastukset ja varjot muuttuvat vuorokauden ja vuodenaikojen mukaan, hän kuvailee.

Gripenberg toteaa, että Korttitaloa voidaan pitää pyrkimysten ja riittämättömyyden tunteiden monumenttina. Maailma on nykyaikana täynnä mahdollisuuksia ja rajoituksia, joita Korttitalo edustaa. Teos on myös kannanotto luonnon puolesta. – Heijastamalla ja yhdistämällä osioita ympäristöstä se kuvaa elementtien vuorovaikutusta. Yleisellä tasolla Korttitalo kuvaa elämää kokonaisuutena: kaunis mutta hauras, Gripenberg luonnehtii.

Taidepuutarhafestivaali ottaa kantaa villissä luonnossa

Kivikkopuiston Taidepuutarhafestivaali päättää Pohjanmaan taidetoimikunnan modernia maisema-arkkitehtuuria ja ympäristötaidetta yhdistävän kolmevuotisen näyttelysarjan. Taidepuutarhafestivaali pyrkii vahvistamaan käsitystä villistä luonnosta puutarhana, jota ihminen vaalii ja josta on vastuussa. Ympäristötaiteen kautta korostuvat puiston omaleimainen luonto, erityispiirteet ja paikan henki. – Mukaan on kutsuttu kolme ympäristötaiteeseen erikoistunutta kuvataiteilijaa Mikko Lipiäinen, Antti Pussinen ja Timo Saarelma. He sijoittavat teoksensa puistoon luontoa kunnioittaen ja sen villiyttä vaalien, kertoo projektin taiteellinen johtaja Jorma Panu.

Mikko Lipiäisen taideteos Homo ferus (2008) on saanut innoitteensa talven 2007 uutisesta, jonka mukaan Moskovan läheltä löydettiin susien kasvattama puhekyvytön villilapsi. Puistoon on ripustettu eri aikoina löydettyjen villilapsien, homo ferusten, nimiä. Teos haluaa herättää kysymyksiä, missä kulkee eläimen ja ihmisen raja ja onko ihmisyyttä ilman kieltä.

Antti Pussinen on tehnyt Kivikkopuistoon kaksi eri teosta: Suomen Luonto (2005) ja Hökkeli (2008). Suomen Luonto -teos ottaa kantaa suomalaisen yhteiskunnan luonteen raskauteen, hitauteen ja paikalleen jämähtämiseen. Teos esittää, että vallan rakenteet ovat läpinäkyviä mutta joustamattomia. Hökkeli-teos kertoo puolestaan asumisunelman särkymisestä. Jokainen haluaa asua unelma-asunnossaan, mutta esimerkiksi ilmaston lämmetessä ihmisillä ei ole enää varaa valita asumismuotoaan täysin mielensä mukaan.

Myös Timo Saarelmalta on Taidepuutarhafestivaalissa nähtävillä kaksi teosta. – Teokset tuovat esiin kehoon ja seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä marginaalisuuden ja toiseuden näkökulmasta, Panu kuvaa. Vastalauseet-teos (2006) koostuu mustasta ja valkoisesta puistonpenkistä, jotka on sijoitettu vastakkain puistossa kulkevan polun varteen. Penkit kehottavat katsojaa pohtimaan omaa asemaansa ja paikkaansa suhteessa penkeiltä luettaviin teksteihin, niiden merkityksiin ja sisältöihin.

Vaietut-teos (2008) on vaaleanpunaisten telttojen leiri rantaruovikossa. Teos viittaa rakennetun ympäristön levittäytymiseen uusille alueille. Teltat muodostavat välitilan, joka toimii poliittisista, sosiaalisista ja seksuaalisista syistä seuranneen hiljaisen väistöliikkeen vertauskuvana. – Leiriteltat sateenkaarilippuineen nostavat esiin ihmisyyteen, erilaisuuteen ja vähemmistöihin liittyviä kysymyksiä, vaatien vastauksia, Panu kertoo.

Ihmeotuksia ja ihmemuutoksia -näyttely luo koko perheen fantasiamaailman

Suvilahden koulun tiloihin on rakennettu liikkuvia, laulavia, koottavia, muuttuvia ja kiipeiltäviä tilateoksia koko perheelle. Ihmemuutoksia ja ihmeotuksia on Kuntsin modernin taiteen museon tuottama näyttely. Lastenkulttuuriin erikoistunut ja palkittu taiteilija Alexander Reichstein luo näyttelyssä lapsille ja lapsenmielisille sadun taikavoimalla elämysympäristön. Yleisö saa kosketella näyttelyesineitä, leikkiä niiden kanssa ja koota niistä omia hahmoja. Vuorovaikutuksessa yleisön kanssa tilateokset muuttuvat jatkuvasti.

Tavallinen koulun liikuntasali on kokenut näyttelyn myötä täydellisen muodonmuutoksen. Mare Nocturnum (öinen meri) -tilateos perustuu myyttisiin meren taruolentoihin. Kanaverkosta tehdyt merenneidot ja mielikuvitukselliset kalat liikkuvat hitaasti pimeässä hohtaen sinistä valoa. Bestiarium Construendum (koottava eläinkunta) on vuorovaikutteinen ja muunneltava teos, jossa kevyitä palasia yhdistelemällä on mahdollista koota niin tuttuja kuin mielikuvituksellisiakin eläimiä. Satu sadosta -teos heijastelee ihmiskunnan ikivanhaa unelmaa ihmepuusta, joka tuottaa yllin kyllin ruokaa kaikille. Alma Terra (Äiti Maa, ruokkiva maa) on mielikuvitusmaailma, joka houkuttelee koskemaan, kiipeämään ja pitämään hyvänä. Kirjanalleja & nallekirjoja kutsuu lapset ja aikuiset tutustumaan kirjakarhujen maailmaan, lukemaan ja katsomaan karhukirjoja sekä tutkimaan erilaisia karhu- ja nallehahmoja.

Talo
asuminen
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20101_20061.jpg
Taloyhtiön kunnossapito- ja muutostyöt
Kunnossapitovastuu yhtiön rakennuksesta ja muista tiloista jaetaan osakkeenomistajien ja yhtiön kesken asunto-osakeyhtiölain 4. luvun ja 2 §:n säännösten mukaisesti. Laista aiheutuva kunnossapitovastuu on sikäli tahdonvaltainen, että yhtiöjärjestyksessä voidaan määrätä laista poikkeavasti kunnossapitovastuun jaosta. Asunto-osakeyhtiölain velvoitteista kertoo porilainen asianajaja Markku Asmala Asianajotoimisto Asmala Härmäläinen Santavuo Oy:stä.
20213_68919.jpg
Lemmikit taloyhtiössä
Yhä useammassa perheessä on lemmikkieläin tai -eläimiä. Taloyhtiöissä tämä merkitsee lemmikillisten ja lemmikittömien asukkaiden rinnakkaiseloa, mikä edellyttää joskus molemminpuolista huomaavaisuutta. Lemmikkieläinten pidosta, säännöistä ja rajoista keskustellaan usein myös vuokranantajan ja vuokralaisen välillä vuokrasopimusta laadittaessa.
Ihmisiä viihtymässä Rakenna & Remontoi -messuilla Vantaalla
Rakenna & Remontoi -messut tulevat jälleen tammikuussa 2025
Rakentaja Mediat Oy osti kesäkuun lopulla Rakentaja.fi-palvelut ja sen myötä myös Vantaan Myyrmäki-hallin messut. Rakentaja on järjestänyt tyypillisesti kahdet messut vuosittain. Oma Koti -messut syksyllä ja Rakenna & Remontoi -messut tammikuun lopulla.Kesäkuun lopulla sinetöity kauppa Rakentaja Mediat Oy:n ja Schibsted Suomi Oy:n välillä aiheutti sen verran muutoksia, että syksyn Oma Koti -messuja emme ehdi järkevästi tällä aikataululla järjestämään vuonna 2024.– Päädyimme siihen, että järjestetään ennemmin yhdet viimeisen päälle messut tammikuussa 2025, kuin kahdet hutiloiden ja kovalla kiireellä, Jussi Ruotsalainen, Rakentaja Mediat Oy:n messuvastaava kommentoi.
20239_82800.jpg
Poistoilmalämpöpumppu haastaa tehokkuudessa maalämmön
Poistoilmalämpöpumppu (lyhenne PILP) on maa- ja ilma-vesilämpöpumpun lisäksi suosittu ja varteenotettava vaihtoehto omakotitalon tai rivitaloasunnon lämmitysvaihtoehdoksi. Kodissa on paljon lämpöenergiaa tuottavaa: ihmiset, jääkaappi, pakastin, elektroniikkaa, sauna, jne. Tuotamme lämpöenergiaa huomaamattamme.NIBE poistoilmalämpöpumput ovat tämän energian kierrätysjärjestelmä: ne hyödyntävät talosta poistettavan ilman lämpöenergiaa niin tuloilman lämmitykseen, vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään kuin käyttöveden lämmitykseenkin, mihin kaikki poistoilmalämpöpumput eivät pysty.
20173_48728.jpg
Turvallista lukitusta ja joustavaa ovien avaamista
Yale Doorman on elektroninen lukko kotien ulko-ovien lukintaan. Älylukko mahdollistaa oven avaamisen neljällä eri tavalla. Voit itse valita toimiiko lukkosi pääsykoodilla, kaukoavaimella, älypuhelimella vain avainperänmallisella kulkutunnisteella.Älylukko helpottaa arkea. Automaattinen lukintatoiminto lukitsee oven välittömästi sen suljettuasi ja varmistaa, että kotisi on aina turvassa oletpa sitten kotona tai poissa. Kadonnut kulkutunniste voidaan poistaa välittömästi, jolloin turvallisuus säilyy ja voit unohtaa kadonneen kulkutunnisteen aiheuttaman epävarmuuden ja huolen sen joutumisesta vieraisiin käsiin.
Rafi_kuvaa_ei_loytynyt_1200x675.jpg
Vapo ja Liperin Osuusmeijeri kaukolämpöyhteistyöhön
Liperin Osuusmeijeri ulkoistaa lämmöntuotannon Vapo Oy:lle. Vapo korvaa meijerin nykyisen, taloudellisen käyttöikänsä saavuttaneen kotimaista polttoainetta käyttävän kattilan uudella kattilalla. 2,5 MW:n tehoisen puuta ja palaturvetta käyttävän kattilan rakentaminen nykyiseen kattilahuonerakennukseen alkaa toukokuussa. Varavoimaksi jää uudet 3,5 ja 2,5 MW:n öljykattilat. Vapo myy laitoksen tuottaman lämmön Liperin Osuusmeijerille. joka käyttää osan lämmöstä itse ja myy osan edelleen Liperin Aluelämpö Oy:lle. Lämpöä tuotetaan 14 000-15 000 MWh vuodessa. Sopimus tulee voimaan 1.10.2008.Liperin Osuusmeijerin pääliiketoiminta-alue on maidon hankinta ja myynti Valiolle. Lisäksi osuuskunnalla on myymälä ja mylly, joka valmistaa kotimaisesta viljasta leipäviljatuotteita ja nautakarjan rehuja.Osuuskunnan liiketoimintaan kuuluu myös lämpöenergian tuotanto. Lämpöenergiaa myydään kaukolämmöksi Liperin Aluelämpö Oy:lle, joka hoitaa lämmön jakelun Liperin kirkonkylän taajamaan.Liperin Osuusmeijerin maidonjalostustoiminnan loputtua tuli ajankohtaiseksi selvittää lämpöenergian tuotantovaihtoehdot tulevaisuudessa ja selvitystyön tuloksena päädyttiin lämmöntuotannon ulkoistamiseen. Vapo valittiin yhteistyökumppaniksi tarjouskilpailun perusteella.Vapo tuottaa lämpöä ja sähköä yli 50 paikkakunnalla Suomessa pääosin kotimaisilla polttoaineilla – puupolttoaineilla, turpeella ja pelleteillä. Vuonna 2006 Vapon ja sen tytäryhtiöiden lämmöntuotanto ja -toimitukset olivat n. 1 600 GWh. Sähkön kokonaismyynti oli n. 350 GWh. Kahdeksalla paikkakunnalla Vapo vastaa lämmön tuotannon lisäksi sen jakelusta. Sähköä Vapo tuottaa Forssassa, Lieksassa, Porkkalassa, Salossa, Sotkamossa, Ilomantsissa ja Haapavedellä sekä seitsemällä tuulivoimalalla Kuivaniemessä.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton