"Työmailla vallitsee itäeurooppalainen meno" – Rakennusliiton mielestä työntekijöiden terveyttä ei oteta vakavasti

Rakennusliitto on huolissaan koronaviruksen leviämisestä rakennustyömailla etenkin ulkomaalaisten työntekijöiden keskuudessa.

Liiton puheenjohtaja Matti Harjuniemen mukaan Tallinnan matkustajalautoilla kokeiltavat koronatestit ovat askel parempaan suuntaan.

– Testaaminen ovat hyvä asia, mutta nythän testauksia vältellään positiivisen tuloksen pelossa, hän sanoo.

Harjuniemen mukaan parempi ratkaisu olisi sulkea Suomen ja Viron välinen raja määräajaksi.

– Sitä tässä tarvittaisiin, kun ei testipakkoa saada aikaan. Hallituksen pitäisi nyt ottaa tehokkaammat keinot käyttöön. Viime vuoden keväällä rajasulku toimi kohtuullisesti. Kansalaisten paluuliikenne sallittiin, kuten kuulukin tehdä. Sama voitaisiin ottaa käyttöön myös nyt. Rakennusalaa se ei haittaisi.

Olemme aikaisemmin uutisoineet rakennustyömaiden paikoin puutteellisesta hygieniatasosta.

Harjuniemen mukaan tilanne on edelleen huolestuttava.

"Yhä tulee eteen paljon työmaita, jotka ovat sotkuisia, joissa sosiaalitiloja ei siivota eikä ole kunnon pesumahdollisuuksia. Työaikaporrastuksia ei käytetä eivätkä työntekijät saa selkeitä ohjeita. Itäeurooppalaista menoa."
Matti Harjuniemi, puheenjohtaja, Rakennusliitto

Rakennusliitossa nähdään, että työntekijöiden terveydestä ei välitetä riittävästi työmailla.

– Työntekijöiden terveyteen suhtaudutaan välinpitämättömästi. Ulkomaalaiset työntekijät eivät myöskään uskalla vaatia asiallista kohtelua. Osa työmaista nuukailee ja tinkii tilojen siivouksesta. Tietämättömyyttäkin alalla on.

Joukossa on myös työmaita, joissa hygieniamääräykset on otettu tosissaan. Työmaiden sosiaalitilat on työehtosopimuksen ja viranomaispäätöksen mukaan siivottava vähintään kerran päivässä. Vastuu on Harjuniemen mukaan rakennusalan yrityksillä.

Harjuniemi ottaa esille ulkomaalaisten työntekijöiden rajoittamisen Suomen työmailla. Se voisi hänen mukaansa auttaa koronatilanteen hallitsemisessa, mutta samalla ratkaisu parantaisi työmaiden tehokkuutta.

– Suomalaisen rakentamisen todellinen tuottavuus on romahtanut sitä mukaa, kun tuottavuustasoltaan alemman tason maista on haettu valtavasti pääosin harmaita firmoja ja työntekijöitä työmaille. Kun työmaat ovat nyt etenkin eteläisessä Suomessa ylimiehitettyjä, työvaiheiden suunnitteleminen ja ammattilaisten rekrytointi saisi aikaan huiman tuottavuusloikan ja pienemmän hukan määrän, toteaa Harjuniemi.