Tarvitaanko remontointiin lupa?

Rakentajan toimitus

Päivitetty 07.02.2025

Kylpyhuoneen remontointi on usein luvanvaraista toimintaa. Esimerkiksi kylpyhuoneen laajennustyöt vaativat rakennusluvan.

Omakotitalon kokonaisvaltainen remontin toteuttaminen vaatii huolellista alkuselvittelyä. Jo suunnittelun alkuvaiheessa on tärkeää selvittää peruskorjaukselta vaadittava lupamenettely. Remontoinnissakin täytyy välillä hakea rakennuslupa, vaikka suurimman osan remonteista saa tehdä ilman minkäänlaista rakennusvalvontaviraston myöntämää rakennuslupaa tai toimenpidelupaa. Lupa vaaditaan mm. julkisivumuutoksiin ja huonetilajärjestelyihin.

Rakennusvalvonnan viranomaisilla on oikeus jälkikäteen puuttua luvattomasti, luvan vastaisesti ja muuten asiattomasti toteutettuihin korjauksiin. He voivat myös vaatia tehtyjen muutosten saattamista hyväksyttävään tilaan.

Lue lisää lupa-asioista

Milloin tarvitaan lupa?

Rakennuslupa tarvitaan uuden rakennuksen rakentamisen lisäksi silloin, kun tehdään oleellisia muutoksia ja korjauksia. Remonttia varten haetaan rakennuslupa, jos kyseessä on esimerkiksi:

- Korjaus- ja muutostyö, joka on verrattavissa rakennuksen rakentamiseen
- Rakennuksen laajentaminen
- Rakennuksen kerrosalan lisääminen
- Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen olennainen muuttaminen
- Kantavan rakenteen purkaminen ja rakentaminen
- Kylpyhuoneen laajennus tai uusien kylpyhuone/saunatilojen rakentaminen

Purkamislupa tarvitaan rakennuksen tai sen osan purkamista varten silloin kun rakennus sijaitsee asemakaava-alueella tai alueella, jonka yleiskaavassa niin määrätään tai jos alueella on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittama rakennuskielto.

Toimenpidelupa riittää pienempään remonttiin. Toimenpidelupa voidaan hakea sellaisten rakennelmien ja laitosten, kuten säiliön ja piipun pystyttämiseen, joiden osalta lupa-asian ratkaiseminen ei kaikilta osin edellytä rakentamisessa muutoin tarvittavaa ohjausta.

Toimenpidelupa tarvitaan myös muuhun kuin rakennuslupaa vaativaan rakennuksen ulkoasua muuttavaan toimenpiteeseen sekä asuinrakennuksen huoneistojärjestelyihin.

Katteen muuttamiseen riittää toimenpidelupa.

Remonttia varten haetaan toimenpidelupa, jos kyseessä on esimerkiksi rakennettuun ympäristöön liittyvän, erottavan kiinteän aidan tai kadun reunusmuurin rakentaminen tontille, rakennuksen julkisivun muuttaminen, kattomuodon, katteen tai sen värityksen muuttaminen, ulkoverhouksen rakennusaineen tai värityksen muuttaminen, katukuvaan vaikuttavan markiisin asettaminen tai ikkunajaon muuttaminen.

Mitä tarvitaan rakennusluvan hakemiseksi?

Tärkein asia rakennusluvan hakemisessa on laatia tarvittavat rakennekuvat muutosalueesta. Julkisivumuutosten osalta tämä tarkoittaa joko arkkitehtipiirroksia julkisivusta jos rakenteisiin ei sinänsä puututa. Jos tehdään esimerkiksi katon korotuksia tai laajennusosia, tarvitaan näistä asiaan kuuluvat rakennekuvat.

Rakennusluvan hakeminen kestää kunnasta riippuen noin 1-2kk. Tätä ennen töitä ei siis saa aloittaa.

Kotikunnan rakennusvalvonnasta ajantasaiset ohjeet

Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan pääsuunnittelija vastaa suunnittelukokonaisuudesta ja laadusta. Tarvittavat luvat selviävät, jos ei muuten, niin ko. kunnan rakennustarkastajalta. Yleensä ohjeet ovat pieniä yksityiskohtia lukuun ottamatta yleispäteviä joka kunnassa. Selvitä siis ennen remonttia oman kotikunnan rakennusvalvonnasta asuinalueesi määräykset. Rakennusvalvonnasta saat tarvittavat neuvot, hakulomakkeet sekä ohjeet hakemukseen liitettävistä asiakirjoista.

Rakentaminen

asuminen

Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Talo

Maukasta ruokaa arkeen ja juhlaan takalla

Joulu on täynnä perinteitä, niin ruokien kuin tapojenkin suhteen. Mutta mitäpä jos hieman testaisikin jotain uutta tämän joulun kunniaksi ja kokkaisikin jouluherkut takalla?Takka on erinomainen keino valmistaa myös ruokaa – miksipä ei siis hyödyntäisi tuplasti sen suoman lämmön. Kodin lämmitykseen sekä ruoan laittoon.Ja miksi jättää takkakokkausta ainoastaan jouluun, hyödynnä monipuolisia reseptejä koko lämmityskauden ajan.

Nainen kohauttaa hartioitaan kädenjäljillä sotkettua pinkkiä taustaa vasten, edessään pyykkikori

Sisustus

Voiko kodin järjestäminen parantaa hyvinvointia?

Vanha sanonta "siisti koti, selkeä mieli" on monille varmasti tuttu. Se ei ole vain puuta heinää, vaan perustuu vahvasti sekä psykologiaan että neurotieteeseen. Ympärillä vallitseva sotku vaikuttaa helposti paitsi henkisen, mutta myös tunnepuolen terveyteen. Järjestys sen sijaan taas edistää rauhallisuuden tunnetta ja vähentää stressiä sekä lisätä tuottavuutta.

LVI

Kevennä taloyhtiösi kuluja vesitehokkuudella

Taloyhtiöiden kustannuksista merkittävä osa syntyy käyttövedestä, veden lämmityksestä ja jätevesijärjestelmästä. Vesitehokkailla valinnoilla vedenkulutusta on mahdollista pudottaa nopeasti ja asumismukavuudesta tinkimättä jopa 30 %.

Lasinen maapallo kalliolla, taustalla näkyy vesiputous.

LVI

CSRD ja vesi kiinteistöalalla

Vuoden vaihtuessa Euroopan unionin vastuullisuusraportoinnin velvoite koskee yhä useampia yrityksiä. Vesivarojen hallinta on yksi tärkeä osa CSRD-sääntelyä.

LVI

Ilmanvaihto paranee vaihtamalla - kuuntele Kivijalka-podcast

Hyvä sisäilma on yksi mukavan ja terveellisen asumisen peruspilareista. Mutta etenkin vanhemmissa asunnoissa tämä asia ei välttämättä ole kunnossa.Nykyaikaiset ilmanvaihtokoneet toimivat fiksusti – niistä löytyy esimerkiksi kosteusanturi, jonka avulla kone osaa vaikkapa suihkun jälkeen automaattisesti tehostaa ilmanvaihtoa pesutiloissa. Hiilidioksidianturi puolestaan säätää ilmanvaihtoa tunnistaessaan tehostamistarpeen henkilömäärän muuttuessa. Laitteet on myös nykyään varustettu lämmöntalteenotolla, joka säästää energiaa ja parantaa asumismukavuutta.Mistä sitten tietää, että ilmanvaihtoremontti saattaisi olla ajankohtainen? Siihen saadaan vastaus Kivijalka-podcastissa, jossa pääteemana on ilmanvaihtoremontti. Asiantuntijana aiheesta keskustelemassa on Koulutuspäällikkö Ali Aaltonen Vallox Oy:sta.

LVI

Terve sisäilma uuteen ja vanhaan taloon

Sisäilman kosteustason hallinta on tärkeääIlmanvaihdon tärkeitä tehtäviä ovat:- Sisäilmassa olevan kosteuden poistaminen – 4 henkinen perhe tuottaa toimillaan sisäilmaan vuorokaudessa keskimäärin 7-10 litran kosteuskuorman. Asunnon kosteuslähteitä ovat mm. ruoanlaitto, astianpesu, peseytyminen, saunominen, pyykinpesu, huonekasvit ym.- Rakennus- ja sisustusmateriaaleista tulevien päästöjen poistaminen sisäilmasta.- Hiilidioksidipitoisuuden pitäminen riittävän alhaisena. Jos sisäilmassa ei ole riittävästi happea, voi se aiheuttaa mm. väsymystä ja päänsärkyä.- Puhtaan, suodatetun ja oikean lämpöisen ilman sisääntuonti, joka on merkittävä tekijä asumismukavuudelle. Mitä puhtaampaa sisäilma, sitä paremmin asukkaat voivat ja jaksavat. Lämmittämällä tuloilmaa vältetään myös vedon tunne.

Luetuimmat