Rakentamisen eri toteutustapoja

Urakkapohjaisissa ratkaisuissa ensimmäinen asia, joka tarvitsee päätöstä, on suunnittelun toteutustavan selvittäminen. Halutaanko suunnitelma sisällyttää yksittäiseen urakkaan, vai jaetaanko kokonaisuus pienempiin osiin ja hankitaan suunnitelma jokaiseen erikseen? Mikäli suunnitelmat toteuttaa useampi henkilö, on syytä varmistaa, että he toimivat yhteistyössä keskenään ja ovat tietoisia toistensa suunnittelemista ratkaisuista. Kun kaikki suunnitelmat sisällytetään urakkaan, alkaa projekti muistuttaa avaimet käteen -rakennustapaa. Ammattikielessä tällaisesta kaiken suunnittelun sisältävästä urakasta käytetään nimitystä kokonaisvastuu-urakointi.

Kokonaisvastuu-urakointi on tilaajan kannalta helppo ratkaisu, sillä urakkatapaan voi sisällyttää koko prosessin hallinnan (suunnittelu, rakentaminen ja valvonta). Suurin huolehdittava asia on, että lähtöasiakirjat ovat kunnossa, ja niihin ei ole tulossa muutoksia.

Kokonaisvastuu-urakoinnissa on vielä yhtenä toteutustapana tavoitehintaurakka. Kuten nimestä voi päätellä, tässä urakkatavassa sovitaan mihin kokonaishintaan pyritään ja miten saavutetut säästöt jaetaan.

Kokonaishintaurakassa urakoitsija tekee tarjouksen koskien koko urakkaa. Antamallaan hinnalla hän sitoutuu rakentamaan projektin valmiiksi asti, tai niin pitkälle kuin on sovittu. Tässäkin tapauksessa tarjouksen antavalla urakoitsijalla tarvisee olla kaikki kohteen tiedot, jotta tarjous on realistinen.

Yksikköhintaurakointi ei yleensä ole tarkoituksenmukainen toteutustapa. Yksikköhintaurakoinnissa urakoitsija saa maksun yksiköiden mukaan, näin lopullisia menekkimääriä ei tarvitse tietää, vaan ne voidaan laskea jälkikäteen.

Laskutyöurakassa urakoitsija antaa tuntiveloitushinnan ja tarvikkeiden hankinta yleensä sovitaan joko urakoitsijalle tai työn tilaajalle. Tässä urakkamuodossa työn todellinen hinta ei näy kuin vasta urakan päättyessä.

Hartiapankkirakentamisessa on pyrkimyksenä tehdä mahdollisimman paljon itse. Joka tapauksessa rakentajan tarvitsee olla realisti ja huomioida omat resurssit. Itseltään kannattaa tietoisesti kysyä, että onko rakennustyön alussa laadittu aikataulu mahdollinen, kun rakennustyön tekee itse. Ihannetilanteessa rakentaja pystyy tekemään lähes kaiken itse, jolloin ainoastaan erittäin vaativat ja luvanvaraiset työt jäävät ulkopuolisten tehtäväksi. Usein ajatellaan, että säästöä syntyy reilusti, kun työn tekee itse. Aina ei kuitenkaan käy niin ruusuisesti, vaan rakentamisen venyessä korkomenot sekä rakennusaikaiset asumiskulut vievät saavutetut säästöt, tai ainakin suuren osan niistä. Myös sanonta "Tein itse ja säästin" on saanut hieman humoristisen ja sarkastisen kaiun niin ammattilaisten kuin tavallisten Matti ja Maija Meikäläistenkin käytössä. Ammattitaidon puuttuessa, huolimatta hyvästä yrityksestä ja tahtotilasta, usein käy niin, että tehdyt virheet voivat aiheuttaa ainakin ylimääräisiä kuluja, kun tehtyä virhettä lähdetään korjaamaan. Rakennusajan pitkittyminen johtuen ylimitoiteutsta omasta työpanoksesta voi koetella myös parisuhdetta.

Hartiapankki- ja pakettirakentamisen välillä ei välttämättä ole suuria kustannuseroja. Tämä on kuitenkin suoraan verrannollinen rakennuksen tyyliin sekä suunnitelmiin mitä rakennuksessa pitäisi olla.

Nykypäivänä hartiapankkirakentaminen ei ole enää vain ja ainoastaan pitkästä tavarasta rakentamista, vaikka tämä rakentamistapa sellaiseksi mielletäänkin. Vaihtoehtoina löytyvät Pre-cut, hirsi- sekä harkkorakentaminen. Näissä esivalmistetuissa tuotevaihtoehdoissa on onnistuttu yhdistämään sekä paikallarakentamisen että elementtirakentamisen edut.

Kun rakentaja päättää itse toimia hankkeen johdossa, teettää hän suunnitelmat, ostaa työsuoritukset sekä valtaosan rakennustarvikkeista ja hoitaa tarvittavat paperityöt. Rakentaja voi myös halutessaan osallistua varsinaiseen rakennustyöhön tai aputöihin oman osaamisensa ja ammattitaitonsa mukaan. Tyypillisintä tässä rakennustavassa on, että rakentaja hoitaa tarvikkeet työmaalle sekä tarvittavat siivoustyöt yms. Niin kuin hartiapankkirakentamisessakin, myös tässä tavassa kannattaa kysyä ja kyseenalaistaa mitä osaa tehdä itse ja mitä ei. Rakennustyötä on mahdollista johtaa, vaikkei varsinaisesti mitään rakentaisikaan. Työnjohtoon kannattaa hankkia hyvä vastaava mestari, joka osaa opastaa ja neuvoa niin konkreettista rakennustyötä tekevää kuin hankkeen johdossa ensimmäistä kertaa olevaa. Ammattitaitoinen vastaava mestari säästää ammattitaidollaan helposti oman palkkansa projektin aikana.

Vaihtoehdoista ehkä kallein, mutta itselle ehdottomasti vaivattomin tapa hoitaa rakennushanke on antaa koko rakennustyö ulkopuolisten urakoitsijoiden tehtäväksi. Työmaalle palkattu ammattitaitoinen valvoja kannattaa, sillä hänen tehtävänsä on toimia rakennuttajan edunvalvojana sekä hoitaa rakennuttajan tehtävät. Periaatteessa avaimet käteen -paketin ottajan ei tarvitse hankesuunnittelun jälkeen tehdä muuta kuin maksaa, ja rakennuksen ollessa valmis muuttaa uuteen kotiin. Todellisuudessa kuitenkin monet osallistuvat rakennusprojektiinsa tavalla tai toisella, esimerkiksi tarkistamalla suunnitelmat ja huonejärjestykset, värit sekä pintamateriaalit. Toteutus on kuitenkin helppo.