Paljonko uusitut ovet ja ikkunat maksavat?

Omakotitalon omistaminen on ikuista remontointia. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että katto uusittaisiin vuosittain tai lämmitysmuodon vaihtamista pitäisi harkita vähintään viiden vuoden välein. Pikemminkin kyse on siitä, että kiinteistösi omistajana saat päättää siitä, miltä kotisi näyttää ja miten se toimii. Välttämättömiä korjauksia kuitenkin tulee ja niihin kannattaa varautua ajoissa.

Kustannukset vaihtelevat johtuen kohteen kunnosta, materiaalivalinnoista, oman ja teetetyn työn suhteesta. Oman työn osuus kannattaa laske realistisesti. Liian suureksi sitä ei kannata laskea.

Julkisivu suojaa tärkeitä seinän rakenteita. Puujulkisivun korjaus on ajankohtainen, jos maalipinta on huono tai laudat alkaneet pilaantua. Väärän pintamaalin valinta ja lisäeristekerroksen asennus tuuletetun verhouksen päälle ovat selkeitä korjauksen virheitä.

Niinpä on oltava tarkkana julkisivua maalattessa uudelleen. Aina on käytettävä samaa maalityyppiä kuin aiemmin. Mikäli aiempi maalityyppi ei ole tiedossa, voi pyytää apua maalikaupasta sen selvittämiseksi.

Varsinkin rimalaudoitettua taloa on virheellisesti lisälämmöneristetty siten, että talosta on poistettu vain päällimmäiset rimat ja alla olevan laudoituksen päälle on laitettu lisäeriste. Sen päällä on tuuletusrako ja uusi verhous. Näin lisäeristekerroksen alle on jäänyt tuuletusrako, joka eliminoi lisäeristekerroksen vaikutuksen.

Julkisivujen vanhat lautaverhoukset ovat varsinkin aurinkoiselta puolelta usein täydellisen uusimisen tarpeessa. Tässä yhteydessä ratkaistaan ja mahdollisesti toteutetaan myös edellä esitetty ulkoseinien lisälämmöneristys. Vanhan lautaverhouksen purku ja uuden asennus sekä maalaus (150 m²) maksaa noin 10.000 euroa.

Lämmöneristysvaatimukset ovat kiristyneet aikojen myötä melkoisesti. Lisälämmöneristys onkin yksi omakotitalojen toteutetuimmista korjaustöistä. Tähän on luonnollisesti syynä energiahintojen kallistumisen myötä tapahtunut talon lämmityskustannusten nousu.

Korjatessa on muistettava käsitellä eristeitä huolellisesti niin varastoitaessa kuin paikalleen laitettaessakin. Itse eristystyötä ei saa milloinkaan tehdä urakkamaisesti, vaan huolellisesti ja tiiviisti paikoilleen laittaen valmistajan ohjeen mukaan. Ulkoseiniä lisäeristettäessä on huomioitava seinärakenteen on aiempi höyrynsulku. Toista höyrynsulkua ei saa asentaa. Höyrynsulku asennetaan uudessa rakenteessa sisäpuolelta katsoen sisäverhouslevyn (esim. kipsilevy) taakse teipatuin saumoin ja tarvittavin limityksin (väh. 200 mm).

Yläpohjan yläpuolinen lisälämmöneristys puhallusvillalla on noin 45 euroa/m³. Ulkoseinien villarakenteinen lisälämmöneristys 50 mm (150 m²) ulkoverhouksen uusimisen yhteydessä maksaa noin 4.000 euroa. Mahdolliset polyuretaanilla tehtävät lisälämmöneristykset tehdään aina sisäpuolisina ja tällöin esimerkiksi kustannusarvio yläpohjan lisäeristämisestä 30 mm polyuretaanilevyillä on noin 4.000 euroa sekä ulkoseinien sisäpuolinen lisäeristäminen noin 6.000 euroa.

Vesikatto suojaa talon muita rakennusosia ja on siis ehdottomasti kakkosena korjausjärjestyksessä.

Vesikatosta puuttuu yleensä aluskate ja tuuletus. Erillistä aluskatetta suositellaan kaikille katteille yhtenäistä huopakatetta lukuun ottamatta. Aluskate on tehtävä yhtenäiseksi eikä siihen saa jäädä reikiä. Aluskate on limitettävä valmistajan ohjeen mukaan. Erityistä huomiota on kiinnitettävä läpivientien tiivistämiseen. Savuhormit ja ilmastointiputket on tiivistettävä hyvin aluskatteeseen kiinni.

Yksikerroksisissa harjakatoissa tuuletus saadaan toteutettua melko helposti, jos ei tehdä lappeen suuntaisia sisäkattoja. Näissäkin tapauksissa räystäsrakenteisiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Tuuletuksen pitää päästä toimimaan esteettä räystäältä. Joissakin tapauksissa ongelman tuottaa eristevillan ja katon välinen tuuletusraon korkeus. Nyrkkisääntönä on, että vinojen sisäkattojen osalta eristeen ja katteen välissä tulee ilmaraon suuruuden olla vähintään 1 cm/m. Eli esimerkiksi 5 metrin lappeen osalla minimivaatimus on 5 cm ilmarako ja villarakenteissa tuon raon olisi hyvä olla minimissään 10 cm.

Vesikattoa uusittaessa tulee huomioida myös mahdollisen ulkopuolisen lisälämmöneristyksen aiheuttama räystäsrakenteiden levennystarve. Vesikaton (100 m²) ja sadevesijärjestelmän vaihto uuteen sekä räystäsrakenteiden levennys on noin 8.000 euroa.

Talo seisoo perustuksiensa päällä. Mikäli nämä ovat pettäneet on turha lähteä oikomaan tai korjaamaan muita rakenteita – talon perustuksen pitää olla kunnossa. Perustuksen osalta korjauskustannusarvioita ei oikeastaan voida edes antaa, sillä ne ovat täysin tapauskohtaiset. Rintamamiestalon salaojitus ja sadevesiviemäröinti teetettynä maksaa noin 9.000 euroa.