Mummon mökin haju kesämökillä - nostalgiaa vai kosteusvaurio?

Tilastokeskuksen mukaan Suomessa on reilu puoli miljoonaa mökkiä. Yli 70 prosenttia suomalaisista mökeistä on rakennettu ennen vuotta 1990. Mökkikanta kasvoi eniten 1980-luvulla.

– Erityisesti monista vanhemmista kesämökeistä ilmanvaihto puuttuu kokonaan. Ajatellaan, että kyllähän se ilma vaihtuu itsekseen. Mutta jos korvausilmaventtiilejä ei ole, ilma tulee sisään epäpuhtaita reittejä eli rakennevuotoina lattian ja tiivisteiden raoista, eristevillojen läpi. Siksi ilma ei vaihdu kunnolla varsinkaan silloin, kun mökki on talviteloilla, kertoo Terveysilman Markus Mäkinen.

Yksi ilmanvaihdon keskeinen tehtävä on poistaa ylimääräinen kosteus rakennuksesta, jotta vältytään ikäviltä vaurioilta.

Talven jälkeen mökille palaajilla saattaa olla vastassa ummehtunut sisäilma ja mummon mökin haju. Se voi olla merkki alkavasta kosteusvauriosta. Kun ilma ei kierrä, kosteus tiivistyy pinnoille. Rakenteiden kostuminen lisääntyy, jos mökki on talven ajan kylmillään tai peruslämmöllä.

Ajan saatossa liiallinen kosteus vaurioittaa rakenteita ja aiheuttaa hometta esimerkiksi verhoihin, sohvaan ja muihin tekstiilipintoihin. Rakenteissa liiallinen kosteus ilmenee usein maali- tai rappauspinnan hilseilynä, puumateriaalin tummumisena tai lattiapinnoitteen pullistumina.

– Mökkikauden aikana puuttuvan ilmanvaihdon huomaa siitä, kun yön jälkeen makuuhuoneen ilma tuntuu hapettomalta ja tunkkaiselta. Hiilidioksidimäärät kasvavat nopeasti korkeiksi, varsinkin kun mökillä majoittuu isompi joukko. Takkaa voi olla vaikea saada syttymään, jos sisään ei tule riittävästi korvausilmaa, Mäkinen havainnollistaa.

Toimivan ilmanvaihdon merkitys korostuu, kun mökkiä tai vapaa-ajanasuntoa käytetään kakkoskotina ympäri vuoden. Moni tekee nyt etätöitä mökiltä käsin.

Ilmanvaihtoa voi parantaa varmistamalla, että korvausilmaventtiilejä löytyy rakennuksen kokoon nähden riittävä määrä. Kannattaa myös tarkistaa, että käytössä olevat korvausilmaventtiilit eivät ole rikki tai tukittuna. Näin tiloihin tulee hallitusti raitista ilmaa, eikä alipaine kasva liian suureksi takkaa poltettaessa.

– Hyvä nyrkkisääntö sekä mökeillä että asunnoissa on, että jokaista 20 neliömetriä kohden pitäisi löytyä yksi korvausilmaventtiili. Ne sijoitetaan makuu- ja oleskelutiloihin ja saunaan. Epäpuhtauksia ja kosteutta ulos vievien poistoilmaventtiilien paikka on wc:ssä, keittiössä ja pesutilassa, Mäkinen linjaa.

Korvausilmaventtiileissä on suodatin, joka tulee vaihtaa noin kaksi kertaa vuodessa. Sisäilman tunkkaisuus voi johtua pahoin likaantuneista suodattimista. Ne vähentävät sisään tulevan ilman määrää.

– Mökillä ilma on puhtaampaa kuin kaupungissa, mutta toisaalta ympärillä on usein enemmän siitepölyä tuottavia puita. Suodattimet nappaavat siitepölyt ja puunpoltosta aiheutuvat pienhiukkaset. Suodattimia tarvitaan mökilläkin. Hyvin suodatettua sisäilmaa on parempi hengittää, Mäkinen mainitsee.

Jos korvausilmaventtiilit puuttuvat, niitä on helppo asentaa jälkikäteen. Puisiin tuuletusluukkuihin suunnitellun venttiilin moni pystyy asentamaan itse. Korvausilmaventtiilin voi asentaa myös ulkoseinään tehtävään läpivientiin. Ammattilaiselta uuden läpiviennin tekeminen seinään kestää vain hetken. Hyvä paikka venttiilille on patteriseinällä, katonrajassa ja ikkunan yläpuolella.

Ilmanvaihdon parantaminen ei ole kallista. Esimerkiksi yhden Velco-venttiilin hinta on rautakaupassa noin sadan euron luokkaa. Vedon tunnetta voi vähentää valitsemalla venttiilin, jonka termostaatti säätää venttiililautasen avausta automaattisesti ulkolämpötilan mukaan.

Saunominen kasvattaa mökin kosteusrasitusta, jos sauna on rakennettu samaan rakennukseen asuintilojen kanssa. Kosteutta syntyy lisäksi hengityksestä, ruoanlaitosta, pyykin kuivattamisesta ja suihkusta.

– Hyvät löylyt edellyttävät kunnon ilmanvaihtoa, samoin saunatilojen kuivuminen. Ennen korvausilmaventtiili sijoitettiin saunoissa usein alas, lähes lattiatasoon. Tämä tapa kuitenkin kylmettää lattian turhaan. Parempi paikka korvausilmaventtiilille on noin 40–50 senttimetriä kiukaan kivipinnan yläpuolella, joko kiukaan takana tai sivulla, Mäkinen neuvoo.

Poistoilmaventtiilin oikea paikka on mahdollisimman kaukana korvausilmaventtiilistä. Se sijoitetaan siten, ettei saunojille aiheudu vedon tunnetta. Oikein toimivalla ilmanvaihdolla sauna kuivuu kunnolla ja pysyy raikkaana.

Lue myös: Korvausilmaventtiilien asennus pelasti mökin purkutuomiolta