Älä vertaa vain hintaa – nämä asiat ratkaisevat käänteisosmoosilaitteen toimivuuden

Mitä eroja käänteisosmoosijärjestelmissä voi olla käytännössä? Sitä kysyimme vapaa-ajan asunnon omistajalta, joka vaihtoi aiemmin käytössä olleen käänteisosmoosijärjestelmän Finnvodan NERO MINI 100 PRO -malliin. Vanhasta järjestelmästä hyödynnettiin edelleen jakelupumppu ja säiliö, joten vertailukohtaa kahden erilaisen ratkaisun välillä on kertynyt käytännön käytöstä.

Laitteiden erot löytyvät usein ratkaisuista, jotka eivät näy ulospäin. Veden laatuun ja järjestelmän toimintaan vaikuttavat esimerkiksi kalvotekniikka, käyttöpaine, raakaveden hyödyntämisaste, automatiikka ja kalvon huuhtelutapa. Vaikka kahden laitteen tekniset tiedot näyttäisivät paperilla lähes samanlaisilta, niiden toiminta voi käytännössä poiketa paljon toisistaan.

Saanto kertoo, kuinka suuri osa laitteeseen tulevasta raakavedestä muuttuu puhdistetuksi vedeksi. Loppuosa johdetaan pois epäpuhtauksia sisältävänä vetenä.

Jos laitteen saanto on 20 prosenttia, yhden puhtaan vesilitran valmistamiseen tarvitaan noin viisi litraa raakavettä. 50 prosentin saannolla raakavettä tarvitaan noin kaksi litraa.

Esimerkki

• 20 % saanto: 5 litraa raakavettä → 1 litra puhdasta vettä
• 50 % saanto: 2 litraa raakavettä → 1 litra puhdasta vettä

Heikko saanto lisää raakaveden kulutusta ja kasvattaa järjestelmän läpi kulkevaa epäpuhtausmäärää. Tämä kuormittaa esisuodattimia ja käänteisosmoosikalvoa sekä vaikuttaa huoltotarpeeseen. Saannolla on merkitystä erityisesti kohteissa, joissa kaivon vedentuotto on rajallinen.

Haastateltavan mukaan raakaveden kulutus nousi yhdeksi tärkeimmistä vertailuperusteista jo ennen hankintapäätöstä.

– Halusin selvittää, kuinka paljon raakavettä laite todella tarvitsee ja vastaako luvattu tuotto käytännön käyttöä, hän kertoo.

Laitteen tuotto ilmoitetaan yleensä litroina tunnissa tai vuorokaudessa. Luku ei kuitenkaan ole vertailukelpoinen, ellei tiedetä, millaisissa olosuhteissa se on mitattu.

Tuottoon vaikuttavat raakaveden lämpötila, suolaisuus, käyttöpaine ja kalvon ominaisuudet. Siksi eri valmistajien ilmoittamia tuottolukuja ei voi aina verrata suoraan. Käytännössä tuntituotto kertoo enemmän järjestelmän todellisesta suorituskyvystä, kuin vuorokausituotto.

Haastateltavan kokemuksen mukaan juuri valmistajien ilmoittamien tuottolukujen vertaileminen oli yksi hankalimmista asioista.

– Tuottolukuja oli yllättävän vaikea vertailla. Niitä ei voi katsoa pelkästään esitteistä, vaan pitää selvittää, millaisissa olosuhteissa ne on mitattu ja vastaavatko ne todellista käyttöä, hän kertoo.

Vedenkulutus painottuu tavallisesti aamuun ja iltaan. Suihku, ruoanlaitto ja pesukoneet voivat käyttää vettä lähes samanaikaisesti, jolloin järjestelmän on selviydyttävä hetkellisestä kulutuspiikistä.

Jos laitteen tuotantokapasiteetti on liian pieni, se joutuu käymään pitkään täydentääkseen puhtaan veden varastoa. Tämä lisää pumppujen ja muiden kuluvien komponenttien käyttötunteja.

Puhdistettu vesi varastoidaan usein puskurisäiliöön, mutta suuri säiliö ei korvaa hidasta vedenvalmistusta. Sen tehtävä on tasata hetkellisiä kulutuspiikkejä, ei peittää järjestelmän riittämätöntä tuottoa.

Toimiva kokonaisuus syntyy, kun laitteen tuntituotto, säiliön koko ja kohteen vedenkulutus mitoitetaan yhteen. Samalla kannattaa huomioida mahdolliset tulevat muutokset, kuten vapaa-ajan asunnon siirtyminen ympärivuotiseen käyttöön.

Käänteisosmoosikalvon pinnalle kertyy käytön aikana suoloja ja muita epäpuhtauksia. Siksi kalvoa huuhdellaan osana järjestelmän normaalia toimintaa. Huuhtelu voi käynnistyä automaattisesti tai vaatia käyttäjän toimenpiteitä. Eroja on myös siinä, huuhdellaanko kalvo raakavedellä vai puhdistetulla vedellä.

Puhdistetulla vedellä tehtävän huuhtelun tavoitteena on vähentää kalvolle käyttökertojen välissä jäävien suolojen ja epäpuhtauksien määrää. Huuhtelu ei täysin poista normaalin huollon tarvetta, mutta sillä varustellut järjestelmät ovat ylläpitokuluiltaan pienimpiä. Lisäksi puhtaalla vedellä tehty kalvohuuhtelu mahdollistaa järjestelmän käyttämisen myös rauta-, mangaani ja kalkkipitoisilla vesillä ilman tukitekniikkaa, kuten massasuodattimia tai vedenpehmennystä.

Laitetoimittajalta kannattaa kysyä, milloin huuhtelu tapahtuu, millä vedellä se tehdään ja vaatiiko se käyttäjän toimenpiteitä.

Puhdistetun veden laatua ei voi arvioida pelkästään maun, hajun tai kirkkauden perusteella. Käänteisosmoosilaitteen toimintaa voidaan seurata esimerkiksi TDS-mittauksella. TDS-arvo kertoo vedessä olevien liuenneiden aineiden kokonaismäärästä. Mitä pienempi lukema on, sitä vähemmän vedessä on liuenneita suoloja ja muita aineita. Mittaus ei kuitenkaan kerro, mitä aineita vedessä on, joten se ei korvaa laboratoriossa tehtävää vesianalyysiä. Käänteisosmoosilaitteen kanssa se on kuitenkin riittävä indikaattori veden juomakelpoisuudesta, sillä liuenneiden aineiden poistuessa on varmuus myös liukenemattomien epäpuhtauksien poistumisesta.

Merivedestä valmistettavan veden kohdalla jäännössuolojen määrällä on merkitystä myös putkistojen ja vesikalusteiden kannalta. Lopputulokseen vaikuttavat raakaveden suolapitoisuus ja lämpötila, käytetty kalvo, käyttöpaine ja järjestelmän säädöt. Vertailussa kannattaa selvittää, millainen puhdistustulos laitteella saavutetaan juuri siinä raakavedessä, jota kohteessa aiotaan käyttää.

TDS-mittaria voidaan käyttää myös laitteen toiminnan seurantaan. Jos lukemassa tapahtuu selvä muutos aiempaan verrattuna, se voi kertoa, että järjestelmän kunto kannattaa tarkistaa.

Raakaveden lämpötila ja suolapitoisuus voivat vaihdella vuodenajan, sään ja vedenottopaikan mukaan. Muutokset vaikuttavat myös käänteisosmoosijärjestelmän toimintapisteeseen.

Osa järjestelmistä vaatii käyttäjältä paineen tai virtausten säätämistä. Automaattisesti säätyvä laite mukauttaa toimintaansa ilman jatkuvaa käsisäätöä.

Käytön helppous vaikutti haastateltavan mukaan merkittävästi lopulliseen valintaan.

– Automaattisuus oli minulle yksi tärkeimmistä valintakriteereistä. Halusin järjestelmän, joka toimii mahdollisimman omatoimisesti eikä vaadi jatkuvaa säätämistä, hän kertoo.

Käytön helppous korostuu erityisesti vapaa-ajan asunnoilla, joissa järjestelmä voi olla pitkiä aikoja käyttämättä. Ennen hankintaa kannattaa selvittää, mitä käyttäjän on tehtävä laitteen käynnistyksen, normaalin käytön ja pidempien käyttökatkojen yhteydessä.

Uuden järjestelmän käyttöönoton jälkeen erot näkyivät hänen mukaansa nopeasti arjessa.

– Suurin ero vanhaan järjestelmään verrattuna on ollut se, että luvattu tuotto vastaa käytännön tuottoa. Lisäksi automatiikka toimii hyvin ja järjestelmä tarvitsee vähemmän esisuodattimia, hän kertoo.

Käänteisosmoosijärjestelmään voivat kuulua itse puhdistuslaitteen lisäksi raakavesipumppu, esisuodattimet, säiliö, jakelupumppu sekä putki- ja sähköliitännät.

Pelkkä laitteen hinta ei siksi kerro koko investoinnin suuruutta. Vertailussa kannattaa selvittää:

• mitä toimitukseen sisältyy
• mitä osia on hankittava erikseen
• toimitetaanko laite valmiiksi koottuna
• millaisia putki- ja sähköliitäntöjä tarvitaan
• kuinka vaativa asennus on
• miten järjestelmä huolletaan ja talvisäilytetään.

Jos kohteessa on jo vedenpuhdistusjärjestelmä, osa nykyisistä komponenteista voidaan mahdollisesti hyödyntää. Esimerkiksi säiliön tai jakelupumpun säilyttäminen voi pienentää uusimisen kustannuksia.

Haastateltava kertoo, että vanhan järjestelmän kaikkia osia ei tarvinnut uusia.

Hyödynsin vanhasta järjestelmästä jakelupumpun ja säiliön. Aurinkosähköllä toimivalla mökillä sähkönkulutus pitää minimoida, ja raakaveden välisäiliön ansiosta nostopumpun ei tarvitse käydä koko ajan.
haastateltava

Käyttökustannuksia muodostuu esimerkiksi raakavedestä, energiankulutuksesta, suodattimien ja kalvojen vaihdoista sekä mahdollisista huolloista. Siksi edullinen hankintahinta ei aina tarkoita pienimpiä kokonaiskustannuksia.

Pelkkä laitteen hinnan jakaminen tuntituotolla ei vielä kerro puhdistetun veden todellista litrahintaa. Tarkempi vertailu edellyttää myös arviota laitteen käyttöiästä, energiankulutuksesta, huolloista ja varaosista.

Haastateltava muistuttaa, että hankintahinnan rinnalla kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti laitteen todelliseen tuottoon.

– Jälkikäteen ajateltuna tärkein ominaisuus on ollut laitteen todellinen tuotto. Paperilla ilmoitetut huippulukemat voivat näyttää hyviltä, mutta käytännössä tuotanto voi olla selvästi pienempi, hän huomauttaa.

Ensimmäistä käänteisosmoosijärjestelmää hankkivalle haastateltavalla on yksi selkeä neuvo.

– Jos voisin antaa yhden neuvon ensimmäistä käänteisosmoosilaitetta hankkivalle, valitsisin mieluummin hieman omaa tarvetta suuremman järjestelmän. Silloin laite ei joudu käymään jatkuvasti täydellä teholla, mikä helpottaa käyttöä ja antaa enemmän joustoa myös tulevaisuuden tarpeisiin, hän ohjeistaa.

Käänteisosmoosijärjestelmä hankitaan yleensä pitkäksi aikaa, joten ostopäätöstä ei kannata tehdä pelkän hinnan tai yksittäisen teknisen ominaisuuden perusteella. Kun vertailussa huomioidaan raakaveden hyödyntäminen, todellinen tuotto, veden laatu, huollon tarve ja koko elinkaaren kustannukset, on helpompi löytää ratkaisu, joka toimii luotettavasti juuri omassa käyttökohteessa – myös tulevaisuuden tarpeita ajatellen.