• Etusivu
  • Talo

Mammalasta meidän koti

Rakentajan toimitus
Päivitetty 01.12.2015
201512_44969.jpg

Talo on 1930-luvulla rakennettu hirsirunkoinen omakotitalo.

Seurantakohteessa seurataan vanhan hirsirunkoisen omakotitalon remontoimista pariskunnan ja heidän pian syntyvän lapsensa kodiksi. Kertojana toimii perheen äiti.

Appiukkoni lapsuudenkoti, eli mammala, sijaitsee lähellä nykyistä kotiamme. Talossa on nyt reilun 10 vuoden ajan asunut vieras perhe, joille mammala myytiin mamman muuttaessa hoitokotiin. Muutaman vuoden ajan mieheni on tasaisin väliajoin pyöritellyt mielessään ajatusta tämän perinteikkään talon ostamisesta, mikäli se olisi jossain vaiheessa mahdollista.

Viime jouluna otimme talon ostamisen puheeksi appiukkoni kanssa, mutta hänen mukaansa talo oli juuri vaihtanut omistajia. No nyt ei ainakaan kannattanut talosta hetkeen haaveilla, sillä tuskin kukaan haluaisi uudesta kodistaan heti luopua.

Joulun jälkeen harmittelimme menetettyä tilaisuutta mieheni kummitädille, mutta hänen mukaansa talo oli vieläkin myynnissä. Netti auki ja asiaa tutkimaan. Sieltähän mammala edelleen löytyi myynnistä ja saman tien uudenvuodenaattona lähetimme näyttöpyynnön välittäjälle.

Talo oli mieluinen ja muistoja täynnä, mutta kaipasi isolla kädellä remonttia ennen kuin muuttaminen tulisi kysymykseen. Näytön jälkeen olimme kuitenkin vakuuttuneita, että tässä olisi tuleva kotimme ja jätimme talosta tarjouksen. Samalla laitoimme myös nykyisen asuntomme myyntiin. Tämän jälkeen prosessi eteni melko nopeasti ja lopulta löysimme itsemme muuttolaatikoiden keskeltä väliaikaisesta asunnosta.

Itse talo on 1930-luvulla rakennettu hirsirunkoinen omakotitalo, jonka piharakennuksesta löytyy sauna. Tarkoituksenamme on remontoida talosta meidän näköisemme koti pian kolmihenkiseksi muuttuvalle perheellemme.

Talon piharakennuksesta löytyy sauna. Oikealla talon sisäänkäynti.
Talon piharakennuksesta löytyy sauna. Oikealla talon sisäänkäynti.
Talo
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

200810_13830.jpg
Passiivienergiatiilitalo Valkeakoskelle
Wienerberger Oy Ab:n ja VTT:n yhteistyöllä kehittämä passiivienergiatiilitalo rakennetaan vuoden 2009 Valkeakosken asuntomessuille. Kohde rakennetaan täystiiliperiaatteella: sekä rakennuksen runko että julkisivut muurataan poltetusta tiilestä.Rakennettava täystiilitalo on Suomen ensimmäisiä passiivienergiataloja. Lämmitysenergian tarve passiivienergiatalossa on vain 20-25 % tavanomaisen talon energian kulutuksesta. Pieni kulutus perustuu siihen, että rakennuksen lämmöntarve saadaan pieneksi passiivienergiatalon vaatimusten mukaisella lämmöneristyksellä, ilmanpitävyydellä ja ilmanvaihdon lämmöntalteenotolla. Ihmisistä, laitteista ja auringosta peräisin olevat lämpökuormat kattavat talvellakin suurimman osan lämmöntarpeesta. Myös rakennuksen massiivisuuden vaikutus tulee korostumaan passiivienergiataloissa lämmitys- ja jäähdytysenergian säästönä.
Pihakivien latomista paikoilleen tasatulle hienolle hiekalle.
Piha- ja muurikivien hankinta: näin lasket tarvittavan määrän
Onko suunnitelmissasi toteuttaa pihakiveys tai muuri, mutta määrien laskeminen tuottaa päänvaivaa? Pihan pinnanmuodot kaipaavat kenties muureja ja erilaiset oleskelualueet ja kulkureitit tasaista päällystettä. Tässä kerättynä muutamat vinkit suunnitteluun ja määrien laskemiseen.
20177_49816.jpg
Sisustustiilillä keittiön ilme uusiksi
Tamperelaisen kerrostalokodin keittokomero koki melkoisen muutoksen uusien omistajien toteuttaman remontin myötä. Lisää tilaa ja valoa saatiin purkamalla keittiötä ja ruokailutilaa erottava seinä. Uudet kalusteet ja materiaalit valittiin huolella ja harkiten tavoitteena unelmien keittiö.Kolmihenkisen perheen uusi koti löytyi 1950-luvulla rakennetusta kerrostalosta. Valoisa kolmio oli varsin hyvässä kunnossa, remonttia kaipasivat lähinnä seinä- ja lattiapinnat. Keittiön kaapistot ja koneet oli joitakin vuosia aiemmin uusittu, mutta niiden tyyli ei miellyttänyt perhettä, kuten ei myöskään tilan komeromainen ahtaus. Siispä päädyttiin purkamaan vanha keittiö ja aloitettiin suunnittelu täysin puhtaalta pöydältä.
20143_38472.jpg
Valokate elävöittää julkisivua ja suojaa säältä
Valokate tuo käytännön etuja kiinteistönhoitoon: se suojaa säältä ja pitää lumen poissa ovien edustoilta. Läpinäkyvä katemateriaali ei pimennä eikä tee kokonaisuudesta raskaan näköistä.
202011_67453.jpg
Onko kotona huono sisäilma? Ongelma on usein helposti ratkaistavissa
Tekeekö kotona mieli avata usein ikkunaa? Tunkkainen sisäilma on ikävä ongelma, jonka syy löytyy monesti ilmanvaihtokoneen tai raitisilmaventtiilien tukossa olevista suodattimista. Tukkoon mennyt suodatin ei päästä raitista ilmaa kunnolla läpi ja aiheuttaa siten kotiin huonon sisäilman.
20115_25622.jpg
Ilmanvaihdolla
Ilmanvaihdon toimintaperiaateIlmanvaihdon tarkoituksena on tuoda asuntoon puhdasta ja raitista korvausilmaa. Tämä tapahtuu olohuoneen, makuuhuoneiden ja muiden oleskelutilojen ulkoseiniin sijoitettujen tuloilma- eli korvausilmaventtiilien kautta. Huono, käytetty ilma puolestaan johdetaan ulos keittiössä, vaatehuoneessa, WC:ssa ja kylpyhuoneessa olevista poistoilmaventtiileistä. Käytetty ilma kulkee poistoilmakanavaa pitkin katolle ja sitä kautta ulos. Kun ilmanvaihto toimii, jokaisessa huoneessa on joko korvausilmaventtiili tai poistoilmaventtiili - ei kuitenkaan molempia samassa huoneessa eikä huonetta ilman minkäänlaista venttiiliä. Ilmanvaihdon riittävyyden voit tarkistaa kokeilemalla, pysyykö talouspaperiarkki itsestään kiinni WC:n poistoilmaventtiilin imussa. Poistoventtiili toimii, jos paperi pysyy kiinni venttiilissä. Mikäli näin ei tapahdu, avaa tuuletusikkuna, odota muutama minuutti ja kokeile uudestaan. Jos arkki pysyy nyt, tiedät, että tuloilman määrä ei ole normaalisti riittävä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ikkunat soveltuvat vain lyhytaikaiseen tuuletukseen, eivät jatkuvaan ilmanvaihtoon.Venttiilit Jäsentukusta

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton