Vesikaton maalaus pidentää katon käyttöikää – näin työ onnistuu
Vesikaton kunnosta huolehtimisella voi pidentää katon käyttöikää merkittävästi. Esimerkiksi puhtaana pidetty ja säännöllisesti huoltomaalattu peltikatto kestää kymmeniä vuosia. (Kuva Schutterstock) © Adobe Stock
Vesikatto on rakennuksen tärkeimpiä rakenteita. Se suojaa taloa sateelta, lumelta ja auringolta ympäri vuoden. Ajan myötä sää, lika ja UV-säteily kuluttavat kattopintoja, ja suojaava maalipinta heikkenee.
Huoltomaalaus on yksi tehokkaimmista tavoista pidentää katon käyttöikää. Oikeaan aikaan tehty maalaus voi lisätä katon käyttöikää jopa kymmeniä vuosia ja estää ruostumisen tai pinnan rapautumisen. Onnistunut lopputulos edellyttää kuitenkin huolellista pohjatyötä, oikeaa maalia sekä sopivia olosuhteita.
Milloin vesikaton maalaus on ajankohtaista?
Katon maalaus tulee yleensä ajankohtaiseksi, kun alkuperäinen pinnoite alkaa kulua. Tyypillisiä merkkejä ovat:
- maalipinnan haalistuminen
- pinnan liituuntuminen tai kiillon katoaminen
- ruostetäplät peltikatossa
- sammal ja jäkälä huopa- tai tiilikatolla
- pinnan selvä likaantuminen
Peltikatto huoltomaalataan tavallisesti noin 10–15 vuoden välein, riippuen pinnoitteesta ja ympäristöstä. Teollisesti pinnoitetuilla katoilla huoltomaalauksen ajankohta vaihtelee pinnoitteen mukaan. Esimerkiksi plastisolipinnoite saattaa vaatia huoltomaalauksen noin 10–15 vuoden kuluttua, kun taas polyesteripinnoitteella varustettu katto voi kestää pidempään.
Huopa- ja tiilikatoilla maalaus on usein enemmän ulkonäön ja pinnan suojauksen ylläpitoa kuin varsinaista korjausta.
Ennen maalausta arvioidaan katon todellinen kunto
Maalaus ei ole korjausmenetelmä, jos katto on jo vaurioitunut. Ennen työn aloittamista on syytä tarkistaa, että katto on muuten kunnossa.
Erityisesti kannattaa kiinnittää huomiota ruostevaurioihin, kiinnitysten kuntoon ja mahdollisiin vuotokohtiin. Jos pellissä on laajaa ruostumista tai katteen rakenne on heikentynyt, pelkkä maalaus ei ratkaise ongelmaa. Tällaisessa tilanteessa katto on syytä korjata tai uusia.
Moni pettymys kattomaalauksessa johtuu juuri siitä, että maalaus tehdään liian myöhään.
Pohjatyö ratkaisee maalin kestävyyden
Kattomaalaus onnistuu vain, jos pinta on puhdas ja kuiva. Siksi työ alkaa lähes aina perusteellisella pesulla.
Katolta poistetaan ensin roskat, lehdet ja muu irtoava aines. Sammal ja jäkälä harjataan tai pestään pois. Tarvittaessa katto pestään painepesurilla tai pesuaineella, jonka jälkeen pinnan annetaan kuivua huolellisesti.
Ruostekohdat puhdistetaan ennen maalausta esimerkiksi teräsharjalla tai hiomalla. Tämän jälkeen ne käsitellään ruosteenestopohjamaalilla. Jos vanha maali irtoaa laajoina alueina, se poistetaan ennen uuden maalin levittämistä.
Huolellinen pohjatyö voi viedä enemmän aikaa kuin itse maalaus, mutta juuri tämä vaihe ratkaisee lopputuloksen kestävyyden.
Uuden sinkityn peltikaton maalaus
Sinkitty teräsohutlevy on yleisin maalattava kattomateriaali. Sinkitystä teräsohutlevystä tehtyä kattoa ei kuitenkaan maalata heti katon asennuksen jälkeen, vaan kattolevyn annetaan hapettua yhden talven ajan, jonka jälkeen se maalataan kuitenkin hyvissä ajoin, jotta se ei ehdi ruostua.
Mikäli kattopinnalla on ruostetta, se puhdistetaan hyvin ennen maalausta. Sinkkipinnalle saattaa syntyä myös valkoista jauhemaista ainetta, jota kutsutaan valkoruosteeksi. Valkoruostetta muodostuu, jos uudelle puhtaalle sinkkipinnalle pääsee kerääntymään kondenssi- tai sadevettä, eikä tämä kosteus pääse haihtumaan.
Sinkkipinnalle saattaa muodostua myös valkoruostetta, joka näkyy vaaleana jauhemaisena kerroksena. Se syntyy, jos kosteus jää pitkäksi aikaa sinkkipinnalle. Ennen maalausta valkoruoste poistetaan varovaisella hionnalla.
Huoltomaalaus pidentää maalipinnoitetun peltikaton käyttöikää
Teollisesti pinnoitetut peltikatot kestävät pitkään, mutta niidenkin pinta kuluu vähitellen. Auringonvalo, sade ja lämpötilavaihtelut muuttavat pinnoitteen ominaisuuksia vuosien aikana.
Kuluminen näkyy usein värin haalistumisena ja pinnan liituuntumisena. Myös asennuksen aikana syntyneet naarmut tai lumenluonnin jäljet voivat paljastaa metallipinnan ja aiheuttaa ruostetta.
Huoltomaalaus kannattaa tehdä ennen kuin vauriot ehtivät levitä laajalle. Pinnoitetyyppi kannattaa selvittää ennen maalausta, jotta käytettävä maali soveltuu kyseiselle kattopinnalle.
Teollisesti maalipinnoitetun peltikaton huoltomaalaus
Maalipinnoitettuja teräsohutlevyjä on käytetty katteina yli 20 vuotta. Eniten käytetyt ohutlevyt ovat perusmateriaaliltaan kuumasinkittyä teräsohutlevyä. Myös maalipinnoitettu pelti kaipaa huoltomaalausta. Sääolosuhteiden rasituksissa maalipinnoitettukin kattolevy vanhenee. Vanheneminen näkyy mm. haalistumisena ja kiillon sammumisena sekä pinnan likaantumisena ja liituuntumisena.
Ohutkalvopinnoite voi myös naarmuuntua asennusvaiheessa tai esimerkiksi lumenluonnin vaikutuksesta. Tämä aiheuttaa vauriokohdissa ruostumista.
Riittävän aikaisin tehdyllä huoltomaalauksella katon ikä pitenee. Karkeana arviona on esitetty, että tummat plastisolipinnat on huoltomaalattava 10-15 vuoden, vaaleat 15-20 vuoden ja polyesterit viimeistään 20 vuoden kuluttua. Ennen maalausta tarkistetaan pinnoitetyyppi ja sen kunto. Pinnoitetyypin saa selville levyn toimittajalta tai levyn nurjalta puolelta.
Yleisimmät tehdaspinnoitteet peltikatoissa ja huoltomaalattavuus
- Polyesteri (PE)
Yleensä huoltomaalattavissa, kun vanha pinnoite on ehjä ja tartunta kunnossa. Tämä on yksi tavallisimmista huoltomaalattavista pinnoitteista. - Mattapolyesteri
Yleensä huoltomaalattavissa samoilla periaatteilla kuin tavallinen polyesteri, kun pinnoite on kunnossa ja maalin soveltuvuus varmistetaan. Ruukin huolto-ohje käsittelee sen huoltomaalausta normaalina vaihtoehtona. - Plastisol / PVC-Plastisol
Voidaan huoltomaalata, mutta tartunta on tarkistettava erityisen huolellisesti ennen työn aloittamista. Tätä korostetaan erikseen alan huolto-ohjeissa. - Pural
Yleensä huoltomaalattavissa. Käytännössä kyse on pinnoitteesta, jonka päälle huoltomaalaus on mahdollinen, kun pinnoite on ehjä ja soveltuvuus varmistettu. - Purex
Yleensä huoltomaalattavissa, kun vanhan pinnoitteen kunto ja maalin yhteensopivuus on tarkistettu. - Akryyli (AK)
Yleensä huoltomaalattavissa, jos vanha pinnoite on kunnossa ja maali soveltuu alustalle. - Polyuretaani
Yleensä huoltomaalattavissa, kun soveltuvuus varmistetaan tuotekohtaisesti. - PVDF / Hiarc
Ei pidä kirjoittaa automaattisesti normaalisti huoltomaalattavaksi ilman valmistajan ohjetta. Teknoksen ohjeessa PVDF mainitaan esimerkkinä pinnoitteesta, jonka kohdalla tulee noudattaa pellinvalmistajan ohjeita, ja epävarmoissa tapauksissa soveltuvuus pitää varmistaa koemaalauksella.
Huopa- ja tiilikatot voidaan myös maalata
Huopa- ja tiilikattojen maalaus on mahdollinen huoltotoimenpide, mutta onnistuminen riippuu ennen kaikkea pohjatöistä ja oikeasta pohjustuksesta. Jos alusta jää likaiseksi, huokoiseksi tai epätasaisesti imeväksi, pintamaali ei tartu kunnolla eikä pysy katolla pitkään.
Huopakatteen maalaus ei ole yhtä yleistä kuin peltikaton huoltomaalaus, mutta oikein tehtynä se suojaa pintaa ja siistii katon ilmettä. Ennen maalausta katolta poistetaan sammal, jäkälä ja roskat. Tarvittaessa pinta pestään ja annetaan kuivua kunnolla. Mahdolliset kuplat, poimut ja muut vauriot korjataan ennen käsittelyä. Vasta tämän jälkeen voidaan tehdä pohjustus, joka sitoo pintaa ja parantaa pintamaalin tartuntaa. Ilman tätä vaihetta maalaus jää helposti lyhytikäiseksi.
Myös betonitiilikatto voidaan huoltomaalata, jos pinta on kulunut tai väri haalistunut. Tiilikatto on huokoinen alusta, joten pelkkä pesu ei vielä riitä. Ennen pintamaalausta katto on yleensä pohjustettava huolellisesti, jotta maali tarttuu tasaisesti eikä imeydy alustaan hallitsemattomasti. Juuri pohjustus vaikuttaa siihen, saadaanko katolle kestävä ja siisti lopputulos.
Kuitusementtikatoissa on huomioitava mahdollinen asbestipitoisuus. Vanhoja kuitusementtilevyjä ei saa kuivaharjata tai hioa, jotta kuituja ei pääse ilmaan. Näissä kohteissa käsittelytapa on aina arvioitava erityisen huolellisesti ennen pesua, pohjustusta tai maalausta.
Kovin vanhaa ja huonokuntoista kattoa ei kuitenkaan suositella huoltomaalattavaksi. Huokoisena alustana molemmat kattotyypit edellyttävät pohjustuskäsittelyä ennen varsinaista pintamaalausta.
Maalin menekki
Kattomaalin menekin lasket kertomalla katon pituuden leveydellä. Muista laskea mukaan vesikourut, syöksytorvet, suojapellit ja muut maalattavat pinnat. Jaa neliömäärä tuotteen etiketissä olevalla riittoisuusarvolla. Aaltoileva pinta kerrotaan lopuksi 1,5:llä. Varaa riittävä maalierä yhteen astiaan sekoitettuna suurta yhtenäistä pintaa varten, sillä eri valmistuserien välillä saattaa olla pieniä värieroja. Maalia kannattaa varmuuden vuoksi varata hieman yli arvioidun määrän.
Keskustele käsittelyaineiden valinnasta maalikauppiaan kanssa, joka osaa opastaa oikean tuotteen valinnassa.
Oikeat maalausolosuhteet vaikuttavat lopputulokseen
Kattomaalaus kannattaa tehdä kuivalla säällä, kun kattopinta on täysin kuiva. Liian kylmä, kuuma tai kostea sää voi heikentää maalin tartuntaa.
Yleisesti sopiva maalaussää on:
- lämpötila vähintään noin +5 °C
- sateeton sää maalauspäivänä
- riittävä kuivumisaika ennen iltakastetta
Kattopinta ei saa olla kuuma auringonpaisteessa, sillä liian korkea lämpötila heikentää maalin levittymistä ja kuivumista.
Info
Katolla työskentelyssä turvallisuus on tärkeintä
Kattotyöt sisältävät aina putoamisriskin. Siksi työ kannattaa tehdä rauhallisesti ja turvallisuudesta huolehtien.
Tikkaiden tulee olla tukevasti kiinnitettyinä ja katolla liikkumiseen kannattaa käyttää pitäväpohjaisia kenkiä. Jyrkällä katolla työskentely edellyttää putoamissuojausta.
Jos katto on korkea tai jyrkkä, työn teettäminen ammattilaisella on usein turvallisin ratkaisu.
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Luetuimmat
Uusimmat