Kiinteistöstrategia
Rakentajan toimitus
Julkaistu 29.01.2009
Kiinteistöstrategia on asumisen, omistamisen ja ylläpidon suunnitelma, jossa ensin määritellään tavoitteet ja sen jälkeen keinot, joilla tavoitteisiin päästään. Myös kiinteistöstrategia on hyvä laatia sekä lyhyelle että pitkälle aikavälille, ja lähtökohtana pidetään yleensä taloyhtiön nykytilaa.
Strategia voi olla muistion muotoon kirjoitettu selvitys, jossa on ensin taloyhtiön nykytilan kartoitus, sen jälkeen mahdollisesti heti suoritettavat toimenpiteet ja lopuksi visio noin 5-10 vuoden päähän, millainen taloyhtiö silloin on. Toimenpiteiden ja toteutettavien suunnitelmien yhteyteen on hyvä laittaa myös keinot millä haluttuun lopputulokseen päästään.
Lopuksi kiinteistöstrategia käsitellään ja hyväksytetään yhtiökokouksessa, jonka jälkeen se on ohjeena hallituksen ja isännöitsijän työskentelylle. Vaikka kiinteistöstrategia on hyväksytetty yhtiökokouksessa, on siihen liittyvät päätökset tehtävä silti asiallisesti yhtiön normaalien päätöksenteko periaatteiden mukaan.
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi-uutiskirje:
Sinua voisi kiinnostaa myös:
Palahuopakattoon on tullut reikä, miten paikata?
Kysymys:Kyseessä on palahuopakatto, jossa tehty lumitöitä ja saatu reikiä kattoon. Näitä on yritetty paikata liimaamalla uusia palahuopia vuotokohtien päälle (paikkauksia on tehty kahteen kertaan, koska vuoto ei ole loppunut ). Paikkaus ei ole pitänyt ja nyt on aluslaudoitusta vaihdettava n. 1 neliön alalta, keskeltä lapetta. Miten pitää uusi palahuopa laittaa korjattuun kohtaan?
Ehkäise vesivuodot ajoissa – tarkista nämä
Vesivahinkojen määrä on kasvanut rajusti viime vuosien aikana johtuen pääasiassa rakennuskannan vanhenemisesta, vettä käyttävien laitteiden lisääntymisestä sekä vääristä rakennustekniikoista.Vakuutusyhtiöt maksavat vuosittain korvauksia reilusti yli 30 000 vesivahingosta, mutta todellinen määrä saattaa olla huomattavasti enemmänkin, sillä kaikkia vahinkoja ei ilmoiteta vakuutusyhtiöön. Keskimäärin vahinkoja sattuu noin 90-100 kappaletta päivittäin. VTT:n selvityksen mukaan suurin osa vuotovahingoista sattuu omakotitaloissa ja useimmiten kyseessä on 1960-1980-luvuilla rakennettu talo. Vahinkoja toki sattuu niin uudemmissa kuin vanhemmissakin taloissa.
Urakoitsijan laadunvarmistus
Toimenpiteet:Urakoitsijoiden laadunvarmistuksen vaatimukset esitetään urakkakohtaisissa työselityksissä. Projektipäällikkö tarkistaa laadunvarmistuksen vaatimukset työselityksistä.Vastuuhenkilöt:ProjektipäällikköDokumentit:TyöselityksetHyväksyntä:Projektipäällikkö
Sisäilman pienhiukkasten terveyshaitat kuriin!
Sisäilman pienhiukkaset ovat erityisen haitallisia riskiryhmiin (sydän-, verisuoni- ja hengitystiesairaat) kuuluville henkilöille. Hengitettäessä hiukkaset kulkeutuvat keuhkojen kautta verenkiertoon. Keuhkoihin asti kulkeutuvat hiukkaset, joiden koko on alle 5 mikrometriä. Näitä pieniä hiukkasia ovat noki-, öljy- ja raskasmetallihiukkasia. Erilaisista palamisprosesseis-sa, tupakan poltosta, liikenteestä ja teollisuuden
Säästä rahaa ja hanki puhallusvillat helposti katollesi
Kuten tiedetään, lämmin ilma nousee ylöspäin. Mikäli katto on huonosti eristetty, on lämpövuoto itsestäänselvyys. Katon kautta saattaa poistua jopa viidesosa kodin lämmöstä. Miksi siis heittää selvää rahaa hukkaan?Yläpohjan lisälämmöneristys on helppo tapa lisätä kodin energiatehokkuutta. Samalla on helppo katsastaa yläpohjan tila, sillä lisälämmöneristettä laitettaessa katolla on kuitenkin käytävä, jotta tietää vanhan eristeen paksuuden, tilan ja materiaalin. Kun katolle kiipeää, on hyvä samalla myös katsoa, ovatko lvi-putket kondenssieristettyjä.Jos katosta löytyy höyrynsulussa tai läpivienneissä vuotoja, tulee ne paikantaa. Huonokuntoinen lämmöneriste on parempi poistaa, sillä seasta voi löytyä esimerkiksi hiirenpesiä. Purueristeen päälle paloeristeeksi laitettu hiekka tai sekaeriste on myös parempi poistaa ennen lisälämmöneristystä.
Ilmanvaihdolla
Ilmanvaihdon toimintaperiaateIlmanvaihdon tarkoituksena on tuoda asuntoon puhdasta ja raitista korvausilmaa. Tämä tapahtuu olohuoneen, makuuhuoneiden ja muiden oleskelutilojen ulkoseiniin sijoitettujen tuloilma- eli korvausilmaventtiilien kautta. Huono, käytetty ilma puolestaan johdetaan ulos keittiössä, vaatehuoneessa, WC:ssa ja kylpyhuoneessa olevista poistoilmaventtiileistä. Käytetty ilma kulkee poistoilmakanavaa pitkin katolle ja sitä kautta ulos. Kun ilmanvaihto toimii, jokaisessa huoneessa on joko korvausilmaventtiili tai poistoilmaventtiili - ei kuitenkaan molempia samassa huoneessa eikä huonetta ilman minkäänlaista venttiiliä. Ilmanvaihdon riittävyyden voit tarkistaa kokeilemalla, pysyykö talouspaperiarkki itsestään kiinni WC:n poistoilmaventtiilin imussa. Poistoventtiili toimii, jos paperi pysyy kiinni venttiilissä. Mikäli näin ei tapahdu, avaa tuuletusikkuna, odota muutama minuutti ja kokeile uudestaan. Jos arkki pysyy nyt, tiedät, että tuloilman määrä ei ole normaalisti riittävä. Kannattaa kuitenkin muistaa, että ikkunat soveltuvat vain lyhytaikaiseen tuuletukseen, eivät jatkuvaan ilmanvaihtoon.
Luetuimmat
Uusimmat