Kamalan ihana paviljonki
Paviljongeilla on Suomessa yllättävän pitkä historia.
Paviljonki tulee ja menee muodista. Historiassa on ollut aikoja, jolloin paviljonkeja hävitettiin ja aikoja, joina niitä rakennettiin jokaiseen mahdolliseen puistoon ja pihaan. Jotkut aikakaudet julistivat paviljongit turhakkeiksi ja jotkut ajanjaksot historiassa suorastaan vaativat sellaisen jokaisen itseään kunnioittavan kartanonherran puistikkoon.
Paviljonki - pieni historia
Paviljonki tulee ranskan sanasta "pavillion" eli teltta. Paviljonki oli pieni, ilmava ja telttamainen rakennelma, josta löytyi terävähuippuinen katto kuten teltasta. Alun perin paviljongit pystytettiin juuri ulkoilmajuhlia varten.
Paviljongit muuttuivat pysyvimmiksi rakenteiksi 1600-luvulla ja monia erilaisia piharakennelmia alettiin kutsua paviljongeiksi. Vasta 1700-luvun lopulla paviljongit kuitenkin yleistyivät ihmisten kiinnostuttua luonnosta ja viljelystä.
Montako kulmaa paviljongissa kuuluu olla?
Paviljonkeja rakennettiin monen eri muotoista mallia. Vanhimmat paviljongit olivat vanhojen pohjakaavojen mukaan joko kuusi- tai kahdeksankulmaisia puurakennelmia. Myöhemmin Turun palon jälkeen 1827 alkoi pihoille ilmestyä myös suorakaiteen muotoisia paviljonkeja. Paviljonkeja pystytettiin puistoihin, puutarhoihin ja pihoille.
Barokkiarkkitehtuurissa paviljonki saatettiin pystyttää jopa osaksi suurempaa rakennusta. Turussa tehtailija Chrisopher Richter rakennutti oman huvimajansa kiinni lankkuaitaan. Museologian dosentti Solveig Sjöberg-Pietarisen mukaan viisikulmainen ratkaisu oli Ilmeisesti 1842 niin harvinainen, että rakennustoimikunta lähetti tarkastajan paikalle katsomaan ennen rakennuksen hyväksymistä.
Sisustukseltaan vanhimmat paviljongit oli laudoitettu sekä ulkoa että sisältä. Sisäpuolelta löytyi aina penkkejä ja pöytä, suuremmissa jopa kaappikin. Monet paviljongit oli maalattu sisäpuolelta ja joissain hienommissa paviljongeissa seinät oli tapetoitu. Paviljongin erotti muista rakennelmista se, ettei siitä löytynyt tulisijaa.
Paviljonki moneen tarkoitukseen
Paviljonkeja käytettiin erilaisten juhlien järjestämiseen, lehtien ja kirjojen lukuun, näytelmien pitopaikkana, ja välillä niissä jopa syötiin illallista. Paviljonki oli tarkoitettu lystin pitoon. Paviljonki -nimitystä käytetään myös muunlaisista rakennuksista, kuten esimerkiksi Helsingin Kauppatorilla oleva Suomenlinnan lautan lippumyymälä. Kauppatorin matkustajapaviljonki valmistui Olympialaisiin vuonna 1952 ja itse asiassa entisöitiin kesällä 2020.
Paviljonki sanaa käytetään myös väliaikaisista ja siirrettävistä näyttelyrakennuksista. Tänä vuonna Helsinki saa oman puisen paviljonkinsa Helsinki biennaalin ajaksi Lyypekin laiturille.
Tanssipaviljonki on kuulunut Suomen kesään erottamattomana osana. Useat rakkaustarinat ovat alkaneet tanssipaviljongilla tavatessa ja monen vanhan kotimaisen elokuvan tapahtumat sijoittuivat tanssipaviljongin suojiin. Paviljonki, rantakoivu ja tanssilava – jospa seinät osaisivat kertoa tarinoita.
Nykyisin paviljonki sanalla voidaan tarkoittaa montaa erilaista huvimajatyyppiä. Paviljonkeja löytyy avonaisia, ikkunoilla, neliöitä, monikulmaisia, moderneja, romanttisia ja vaikka mitä. Vanhalla kunnon paviljongilla on kuitenkin aina paikkansa suomalaisilla pihoilla.