• Etusivu
  • Rakentaminen

Jätteiden kierrätys kuntoon ja vauhtia kiertotalouteen - ympäristöministeriö uudistaa jätelainsäädäntöä

Rakentajan toimitus
Päivitetty 13.10.2024
20192_56328.jpg

Jätteiden kierrätystä on lisättävä. Vuoteen 2020 mennessä jo puolet yhdyskuntajätteestä tulee olla kierrätetty.

Ympäristöministeriö ryhtyy uudistamaan jätelainsäädäntöä. Päämäärä on saavuttaa kunnianhimoiset yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteet ja nostaa Suomi kierrätyksessä EU:n edistyneimpien maiden joukkoon. Jätteen tuottajille tämä tarkoittaa lisää mahdollisuuksia - ja velvollisuuksia - jätteiden erilliskeräykseen.
Uudistuksen taustalla on EU:n jätedirektiivin, pakkausjätedirektiivin, kaatopaikkadirektiivin, romuajoneuvo-, paristo- sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivien muutokset. Ne on pantava Suomessa täytäntöön 5.7.2020 mennessä.
"Uusien kierrätystavoitteiden saavuttaminen vaatii meidän jokaisen panosta. Suomen asema kiertotalouden edelläkävijänä vaatii, että näytämme esimerkkiä kierrätyksen edistämisessä ja jätehuollon kehittämisessä. Näin vauhditamme kiertotaloutta ja samalla säästämme luonnonvaroja ja hillitsemme ilmastonmuutosta", asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.

Jätteiden kierrätystä lisättävä

Yhdyskuntajätteestä tulee kierrättää 50 prosenttia vuonna 2020, 55 prosenttia vuonna 2025, 60 prosenttia vuonna 2030 ja 65 prosenttia vuonna 2035. Nykyinen (2017) kierrätysaste on 41 prosenttia. Kierrätysastetta voidaan nostaa erityisesti lisäämällä biojätteen ja muovin mutta myös esimerkiksi pahvin ja kartongin kierrätystä.
Myös pakkausjätteen kierrätystavoitteet nousevat: kaikesta pakkausjätteestä tulee kierrättää 65 prosenttia vuoteen 2025 ja 70 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Lisäksi eri pakkausjätteille on asetettu materiaalikohtaiset kierrätystavoitteet. Haastavimpia Suomelle ovat muovi- ja puupakkausjätteen kierrätykselle asetetut tavoitteet, sillä kierrätys tulisi yli kaksinkertaistaa vuoteen 2030 mennessä.
Käytännössä kaikkien jätejakeiden erilliskeräystä tulee laajentaa, varsinkin keräystä suoraan kiinteistöiltä. Tekstiilijätteen erilliskeräys alkaa viimeistään vuonna 2025.

Jätemäärää vähennettävä, uudelleenkäyttöä lisää

Erityisesti elintarvikejätteen (ruokajätteen) määrää on vähennettävä. Elintarvikejätteen määrän kehittymistä ryhdytään seuraamaan nykyistä järjestelmällisemmin. Suomi aikoo myös sujuvoittaa menettelyjä, joiden perusteella voidaan todeta, ettei aine tai esine ole enää jätettä. Tämä edistää toiminnanharjoittajien mahdollisuuksia hyödyntää aiemmin jätteenä pidettyä materiaalia.

Tuottajavastuujärjestelmän* halutaan tukevan entistä vahvemmin kestävää tuotesuunnittelua. Tuottajayhteisöjen tuottajilta perimät ns. tuottajavastuumaksut** halutaan porrastaa niin, että niissä otetaan huomioon tuotteiden kierrätettävyys, korjattavuus ja uudelleenkäytettävyys.

Ympäristöministeriö asetti työryhmän valmistelemaan ehdotuksen tarvittavien lainsäädäntömuutosten keskeisiä linjauksia. Työryhmän toimikausi päättyy 30.6.2019.

Lisätietoja:

Ympäristöneuvos Riitta Levinen, p. 02952 50162, etunimi.sukunimi@ym.fi

Neuvotteleva virkamies Sirje Stén, p. 0295 250 276, etunimi.sukunimi@ym.fi

* Tuottajavastuu tarkoittaa tuotteiden valmistajien ja maahantuojien velvollisuutta järjestää tuotteiden jätehuolto kustannuksellaan, kun tuotteet poistetaan käytöstä.

** Tuottajayhteisö saa tuottajavastuun alaisten tuotteidensa kierrätykseen ja jätehuoltoon tarvittavat varat uuden tuotteen mukana maksettavista tuottajavastuumaksuista. Näillä varoilla järjestetään vaaditut tuottajavastuun mukaiset kierrätys- ja jätehuoltopalvelut.

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote (15.02.2019)

Rakentaminen
jätehuolto
Kiinnostuitko? Tilaa ilmainen Rakentaja.fi-uutiskirje:

Sinua voisi kiinnostaa myös:

20181_51394.jpg
Onko jätevesien käsittelyn uusi lainsäädäntö sinulle tuttu?
Arviolta 100 000 rantakiinteistön omistajaa joutuu tekemään jätevesiremontinJätevesien käsittelyä koskeva lainsäädäntö uudistui huhtikuussa 2017. Biolanin teettämä tuore kuluttajakysely kertoo, että kiinteistönomistajat ovat epävarmoja lainsäädännön velvoitteista. Myös vanhoihin kiinteistöihin tarvitaan pikaisia jätevesiremontteja. Biolanin marraskuussa teettämään jätevesikyselyyn vastasi 923 suomalaista pientaloasujaa tai mökkiläistä.Jätevesijärjestelmä on kunnostettava ensi vuoden lokakuuhun mennessä, jos rakennus sijaitsee luokitellulla pohjavesialueella tai enintään 100 metrin päässä rannasta. Tietysti sillä ehdolla, että se ei jo täytä uuden lain vaatimuksia. Biolanin teettämän kyselyn vastaajista lähes 80 prosenttia oli tietoinen takarajan päivämäärästä. Sen sijaan yli puolet vastaajista ei tiennyt, että tämä velvoite koskee myös vanhoja kiinteistöjä.‒ Kaikkien ennen vuotta 2004 rakennettujen ja rannassa tai pohjavesialueella sijaitsevien kiinteistöjen jätevesijärjestelmät pitää kunnostaa määräpäivään mennessä. Rantamökit ovat suurin yksittäinen ryhmä, jossa tarvitaan jätevesiremontteja määräaikana mennessä. Arviolta noin 100 000 rantakiinteistölle tarvitaan parannuksia jätevesiasioihin seuraavan kahden vuoden aikana, arvioi Biolan Ekoasuminen Oy:n toimitusjohtaja Matti Hakala.
joku avaa lavuaarin viemäriä karhupumpulla
Miksi viemäriin ei saa laittaa mitä vain?
Viemäriverkoston toimivuus on tärkeää jokaisen kodin asumismukavuuden kannalta. Viemäriin ei kuitenkaan saa laittaa mitä vaan, tai ongelmia voi ilmaantua. Esimerkiksi viemäriin laskettu kinkkurasva voi jähmettyessään viemärin seinämiin muodostaa putkitukoksen, joka pahimmassa tapauksessa aiheuttaa vesivahingon.Jos viemäriin laittaa mitään sinne kuulumattomia aineita tai esineitä, voi se olla haitaksi sekä viemärille ja ympäristölle. Tässä artikkelissa käydään läpi mitä viemäriin voidaan laittaa ja miksi tiettyjä asioita, kuten kinkkurasvaa, ei voi ja kannata laittaa viemäriin.
kuva sokeritoukasta
Sokeritoukka kotona – tunnistus, torjunta, ansat ja tehokkaat keinot eroon pääsemiseksi
Sokeritoukka on yleinen kotien haittaeläin, joka viihtyy kosteissa nurkissa ja ilmestyy esiin pimeällä. Vaikka se ei pure tai levitä tauteja, sen nopea liike ja sitkeys tekevät siitä ei-toivotun vieraan. Tässä artikkelissa opit tunnistamaan sokeritoukat, estämään niiden leviämisen ja rakentamaan tehokkaita ansoja kotona.
202111_73400.jpg
Saako taloyhtiön roskalavaa tonkia aarteiden toivossa?
Roskalavaryhmässä käy kuhina. Nyt on hyvää tavaraa tarjolla, kannattaa käydä tarkistamassa.Toisen roska on toisen aarre, niinhän se menee, mutta saako roskalavalta ottaa mitä haluaa ja kuka tahansa? Entä voiko taloyhtiö joutua vastuuseen, jos dyykkari teloo itsensä lavalle kömpiessä tai saa kauniin nojatuolin mukana kutsumattomia vieraita? Lakimies Markus Talvio Jurinetistä tietää vastaukset.
20211_68191.jpg
Metallin kierrätys - tuubista toimeen!
Metallin kierrätyksen voisi ajatella olevan hyvin suoraviivaista hommaa. Mutta kuten kaikessa kierrätyksessä, on metallissakin omat sudenkuoppansa ja niksinsä. Metallin kierrätykseen taloyhtiöissä vaikuttaa 1.7.2021 voimaan tullut jätelaki. Tähän mennessä alle 20 asunnon taloyhtiöissä, joista syntyi alle 50 kg metallijätettä viikossa, metallin kierrättäminen on ollut vapaaehtoista. Nyt pienmetallin keräysastiat tulevat myös jo viiden asunnon taloyhtiöihin.
20227_79033.jpg
Varo valvomattomia SER-talkookeräyksiä
Kuluttajan voi olla vaikea tunnistaa, toimiiko esimerkiksi taloyhtiössä yleistyneiden sähkö- ja elektroniikkalaitteiden avolavakeräysten järjestäjä laillisesti. Lähimmän virallisen, maksuttoman vastaanottopisteen voi etsiä verkkopalvelussa kierrätys.info.
Eurojen säästäminen
Ruokahävikki verottaa kukkaroasi!
Ruokahävikki verottaa jokaisen ihmisen kukkaroa noin 125 euroa vuodessa Luonnonvarakeskuksen tekemän tutkimuksen mukaan. Koko Suomen mittakaavassa tämä tarkoittaa 120–160 kiloa syömäkelpoista ruokaa vuodessa, joka on vuositasolla 23–26 kiloa henkeä kohti jaettuna. Kotitalouksien hävikki on vieläpä kaikkein suurin 30 % osuudella kaikesta ruokahävikistä. Tasaisena kakkosparina tulevat teollisuus 20 % ja ravitsemuspalvelut 20 %. Perää pitävät kauppa 18 % ja alkutuotanto 12 %. Jos siis pystyisimme nipistämään jokainen edes kilon hävikistä vuodessa, olisivat hyödyt jo ilmastollisestikin merkittäviä.
20237_65910.jpg
Jätelaki kieltää biojätteen rahtaamisen mökiltä kodin roskikseen
Biolan selvitti kyselyllä, miten tunnollisesti mökillä lajitellaan jätteitä. Mökillä näytetään ottavan myös jätteiden lajittelulomaa. Vastaajista 60 prosenttia tunnustaa, että hommassa ollaan selkeästi leväperäisempiä mökillä kuin kotona. Moni heittää mökillä keittiön biojätteet sekajätteeseen. Äärimmäisen kehno vaihtoehto on tunkio, joka houkuttelee rottia. Tunkiolle ei myöskään jätelain mukaan saa heittää ruokajätteitä. Jätelain mukaan sallittua ei ole sekään toimintamalli, että biojäte napataan mukaan ja viedään kotiin kompostiin tai biojätekeräykseen. Jo vuonna 2011 säädetty jätelaki edellyttää kaikkia asuin- ja vapaa-ajan kiinteistöjä liittymään kunnan järjestämään jätehuoltoon. Mökin biojäteongelmista pääsee eroon kompostorilla tai kompostoivalla kuivakäymälällä.
20239_83144.jpg
Haravoinnin tarpeellisuus
Pihassa riittää neliöitä ja koko alueen haravointi on melkoinen urakka. Kuinka tärkeää on haravoida syksyn lehdet maasta? Olisiko vallan mahdoton ajatus jättää työ tekemättä?
20216_71356.jpg
Miten jätteiden litistäminen säästää taloyhtiölle selvää rahaa?
Taas ovat talon roska-astiat sekaisin! Miten ihmeessä naapuri ei taaskaan ole osannut pistää muoveja oikeaan astiaan! Pahvinkeräysastiakin pursuaa yli laitojen. Ei ihme, sehän on täynnä ilmaa.Ei ole yhdentekevää, miten taloyhtiön roskikset täytetään. Oikea jäte oikeassa roskiksessa ja esimerkiksi pahvien litistäminen niin, ettei astia pursua yli äyräiden, säästää rahaa taloyhtiöltä ja näkyy myös osakkaiden kukkarossa. Jäteyhtiöt nimittäin perivät lisämaksua, jos astiat pursuavat yli.
20233_81068.jpg
Delegoi sähkön säästäminen omalle kodillesi
Tiesitkö, että uusista omakotitaloista yli 80 % lämpenee erityyppisillä lämpöpumpuilla? Näistä maalämpöpumppuja on peräti 50 % ja poistoilmalämpöpumppuja 22 %. Fiksu energiaratkaisu kiinnostaa rakentajia. Kastelli on tuonut hiljattain markkinoille uuden Kastelli Energiafiksu -tuotepaketin, jonka turvin jokainen Kastelli-kodin omistaja pääsee iloitsemaan tulevaisuuden älykkäistä ratkaisuista jo nyt. Aurinkosähkö yhdistettynä muuhun fiksusti suunniteltuun lämmitys- ja sähköjärjestelmään on yksi parhaista sijoituksista, mitä jokainen voi tehdä, niin taloutensa kuin ympäristönkin kannalta.
CLT puutavaraa rakennustyömaalla
Mitä CLT-rakentaminen on? Kysymyksiä ja vastauksia yhä yleistyvään rakentamistapaan
CLT eli ristiinlaminoitu massiivipuu on vakiinnuttanut asemansa osana suomalaista rakentamista. Omakoti- ja kerrostalojen lisäksi sitä käytetään yhä useammin kouluissa, päiväkodeissa ja muissa julkisissa rakennuksissa. Rakentamisessa arvostetaan nyt nopeutta, energiatehokkuutta ja materiaalien vähähiilisyyttä ja CLT vastaa näihin kaikkiin. Tehtaalla valmistetut mittatarkat elementit mahdollistavat nopean ja siistin työmaan, ja puun luonnolliset ominaisuudet tukevat hyvää sisäilmaa sekä kestävää rakentamista. Mutta mitä CLT oikeastaan on, mitä se maksaa ja miten se eroaa perinteisestä hirrestä?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton