• Etusivu
  • Rakentaminen

Ilmoitusvelvollisuus rakennustöissä kiristyy heinäkuun alusta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 18.03.2014
20141_37730.jpg

Ilmoitusvelvollisuus rakennustyön teettäjien ja tekijöiden osalta verottajalle kiristyy. Uusi verotusmenettelylaki astuu voimaan 1.7.2014.

Ilmoitusvelvollisuus rakennustöissä kiristyy heinäkuun 2014 alussa. Rakennustyötä tilaavien yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien on heinäkuun alusta lähtien ilmoitettava kuukausittain aikaisempaa tarkempia työmaakohtaisia tietoja verottajalle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös omakotitalojen ja kesäasuntojen rakennustyömailla; kotitalouden on jatkossa toimitettava rakennusluvan alaisista töistä verottajalle tiedot ennen loppukatselmuksen toimittamista. Aikaisemmin kotitalouden ei ole tarvinnut ilmoittaa vastaavista töistä, ellei se ole hakenut kotitalousvähennystä.

Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voi saada maksimissaan 15 000 euron laiminlyöntimaksun toimenpidettä kohden kuukaudessa, joten velvollisuuksista on tärkeää olla tietoinen ja huolehtia ilmoitukset ajoissa verottajalle. Tällä hetkellä huolta aiheuttaa se, että ilman siirtymäaikaa voimaantuleva uusi laki ei ehkä ehdi riittävästi pienten yritysten ja yksityishenkilöiden tietoisuuteen. Uudistus vaikuttaa myös isännöitsijöiden työhön ja taloyhtiöiden toimintaan.

Ilmoitusvelvollisuus ja annettavat tiedot kohdistuvat paitsi rakennustyömaalla tapahtuvaan rakentamiseen, myös korjauksiin ja kunnossapitoon liittyvään toimintaan sekä tällaista toimintaa harjoittaviin yrityksiin ja työntekijöihin.

Mitä ilmoitusvelvollisuus pitää sisällään?

Heinäkuussa voimaanastuvan uudistuksen mukaan työmaalla toimivan työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan on ilmoitettava päätoteuttajille tiedot työmaalla työskentelevistä henkilöistä. Päätoteuttajan on pidettävä heistä luetteloa ja ilmoitettava verohallinnolle kuukausittain tiedot työmaalla työskentelevistä henkilöistä.

Rakentamispalvelun tilaajan on puolestaan ilmoitettava Verohallinnolle kuukausittain tiedot alihankkijoistaan ja tiedot niille maksamistaan maksuista.

Yksityishenkilön, joka rakennuttaa rakennuslupaa edellyttävän rakennuksen, on ennen käyttöönottoa ilmoitettava Verohallinnolle maksamansa palkat ja alihankkijoille maksamansa maksut.

Yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevä on merkittävä veronumerorekisteriin, hänen on pidettävä esillä virallista henkilötunnistetta ja hänet on merkittävä työmaan henkilöluetteloon.

Mitä kotitalouden ilmoitusvelvollisuus sisältää?

Kotitaloudet ovat rakennuttajina ilmoitusvelvollisia, jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Rakennuttaja on aina tiedonantovelvollinen tilaaja, myös siinä tapauksessa, jos rakennuttaja on kotitalous. Verottajalle on annettava tiedot rakennustyön suorittaneista yrityksistä ja näille maksetuista suorituksista, kuten myös työntekijöille mahdollisesti maksetuista palkoista ja muista vastikkeista.

Kuukausittainen tiedonantovelvollisuus koskee yksityishenkilöä kuitenkin vain silloin, jos se liittyy hänen harjoittamaansa yritystoimintaan. Muuten kotitalouksien on toimitettava tiedot Verohallinnolle pääsääntöisesti vain kerran ennen loppukatselmusta. Loppukatselmuksessa kotitalouden pitää esittää rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antama todistus siitä, että se on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa.

Jos urakoitsijana kotitalouden rakennuttamishankkeessa toimii esimerkiksi rakennusliike, talotehdas tai muu vastaava yritys, näillä yrityksillä on kuukausittainen tiedonantovelvollisuus. Yksityisen henkilön tiedonantovelvollisuus koskee vain hänen itsensä solmimia urakkasopimuksia, joten jokainen urakoitsija on tiedonantovelvollinen omasta aliurakastaan myös omakotityömaalla.

Yhteisen rakennustyömaan päätoteuttaja ilmoittaa muun muassa työntekijöiden työskentelyajat työmaalla ja kuka on työntekijöiden työnantaja. Päätoteuttajalla tarkoitetaan rakennuttajan nimeämää pääurakoitsijaa tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa tai sellaisen puuttuessa rakennuttajaa itseään.

Kuuluvatko kunnossapitotyö ja huoltotyöt ilmoitusvelvollisuuden piiriin?

Myös kiinteistöön kuuluvat kunnossapitotyöt kuuluvat tiedonantovelvollisuuden piiriin. Kunnossapitotöitä ovat erilaiset korjaustyöt, joilla pyritään vaikkapa säilyttämään rakennuksen kunto. Tällaiset korjaustyöt luetaan rakentamispalveluiksi. Sen sijaan kiinteistönhoito ja huoltotyöt eivät kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin. Tiedonantovelvollisuuden ulkopuolella olevia kiinteistön huoltotöitä ovat esimerkiksi nuohous, kiinteistön lv-järjestelmän erilaiset tarkastukset ja puhdistukset.

Kiinteistönhoitopalveluilla, joita ei tarvitse ilmoittaa, tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, joka on yleensä luonteeltaan jatkuvaa ja johon kuuluvat mm. siivous, tilojen kunnossapito, lumenauraus, hiekoitus, lämmitysjärjestelmän, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin hoito ja pienet korjaukset. Pienet korjaukset ovat usein osa tavanomaista kiinteistönhoitosopimusta eikä niitä veloiteta erikseen. Jos yritys kuitenkin veloittaa korjauspalveluista erikseen, ne siirtyvät tiedonantovelvollisuuden piiriin.

Ilmoitusvelvollisuuden rajoitukset

Lain mukaan verottaja voi päätöksellään rajoittaa tietojen antamista tilanteissa, joissa merkitys on verovalvonnallisesti vähäinen. Tietoja ei tarvitse antaa, jos vastikkeen arvo ilman arvonlisäveroa on enintään 15 000 euroa. Jos 15 000 euron raja ylittyy vasta työn aikana, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jolloin raja-arvo ylittyy.

Raja-arvoa laskettaessa yhtenä urakkasopimuksena pidetään kuitenkin kutakin erillistä rakentamispalvelua koskevaa tilausta, josta suoritettava vastike määräytyy erikseen. Näin esimerkiksi vuosisopimukseen perustuvien kunnossapitotöidenkin osalta urakkatietojen tiedonantovelvollisuus riippuu kunkin yksittäisen tilauksen arvosta.

Jos tilaajalle tehty työ perustuu useisiin peräkkäisiin, keskeytymättömiin tai vain lyhyin keskeytyksin jatkuviin sopimuksiin, sitä pidetään raja-arvoa laskettaessa yhtenä sopimuksena. Ilmoitusvelvollisuutta ei siten voi kiertää isompaa urakkaa useaksi pienemmäksi pilkkomalla.

Uusi verotusmenettelylaki astuu voimaan 1.7.2014. Kohdekuukauden tiedot on ilmoitettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua kuun viidentenä päivänä. Ensimmäisen kerran tiedot on siten annettava 5.9.2014. Ilmoittaja voi korjata tietojaan 12 kuukauden ajan viimeisestä eräpäivästä lukien.

Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20179_50142.jpg
Suodattimet vaihtoon
Siitepölykausi on päättymässä koko maassa. Suomessa pitkä siitepölykausi aiheuttaa yhden kuormituspiikin ilmanvaihdon suodattimille. Kun suodatin likaantuu liikaa, sen suodatusteho laskee. Tällöin huoneisiin tulevan raittiin ilman määrä tippuu jyrkästi, varsinkin painovoimaisessa ilmanvaihdossa. Tämä aiheuttaa tunkkaisuutta. Oikea hetki vaihtaa suodattimet on siitepölykauden päättyessä. Näin estetään niiden ylikuormitus ja varmistetaan riittävä raittiin ilman tulo. Koneellisessa ilmanvaihdossa tukkeutunut suodatin rasittaa lisäksi ilmanvaihtokonetta. Ilmanvaihto on hyvä huoltaa myös mökillä, sillä se auttaa rakennuksia pysymään paremmassa kunnossa. Hyvälaatuisiin suodattimiin panostaminen kannattaa. Hintaerot ovat olemattomia, mutta vaikutus sisäilman laatuun suuri.Osta suodattimet Rakentaja.fi-verkkokaupastaOsta venttiilit Rakentaja.fi-verkkokaupasta
20226_78691.jpg
Kosketusvapaat toiminnot parantavat hygieenisyyttä - näin saat ne käyttöön
Yhä useammin ravintolan, lentokentän tai hotellin vessassa asioidessa käsienpesu hoituu kätevästi hanaan koskettamatta ja wc:n huuhtelu ilman huuhtelupainikkeen painallusta. Oletko miettinyt, että haluaisit samat hygieenisyyttä lisäävät toiminnot myös omaan kotivessaan? Lue, miten se onnistuu.
20221_74317.jpg
Älä pelkää pääsulakkeen puolesta - näin lämpöpumppu toimii sähkökuorman tasaajana
Lämpöpumppuja, sähköautoja ja aurinkopaneeleita hankitaan yhä useampaan kotiin, mikä vaikuttaa myös talon sähkönkulutuksen tarpeisiin. Pientaloasujan on hyvä tuntea kotinsa tekniset valmiudet, jotta sähkönkulutuksen ollessa korkeimmillaan vältytään sulakkeiden laukeamisen aiheuttamalta harmilta. Tavallisin pääsulakekoko 3x25 A taipuu useimmiten älykodin vaatimuksiin, kun vaihemitoitus ja kuormanhallinta toteutetaan järkevästi.
20222_77068.jpg
Miten päästä keittiöremontissa alkuun?
Monella voi tulla mieleen keittiössä ruokaa tehdessä ja ruokaillessa, että nykyinen keittiö ei vastaa omia tarpeita tai keittiö kaipaisi muuten vain uutta ilmettä. Miten siis päästä alkuun keittiöremontissa, etenkin kun huomioitavia asioita on paljon?Tässä artikkelissa käymme läpi mitä asioita kannattaa ottaa huomioon ja miten saada keittiöremontti ja keittiösuunnittelu alulle – tai onhan se jo alussa, kun on alettu miettimään ylipäätään remonttia!
20095_16614.jpg
Kaavamuutos ja materiaalin valinta
Ote päiväkirjasta: kesä 2007Tontti oli nyt meidän, mutta kipeästi tarvitsemastamme lisärakennusoikeudesta ei ollut varmuutta. Meillä oli vain kaupunginosamme kaavamuutoshankkeista vastaavan sana, "tehokkuusluvun nostaminen 0,20:stä 0,25:een myönnetään alueella lähtökohtaisesti kaikille hakijoille ja toisaalta sen myöntäminen ei valitusoikeuden yms. takia ole sataprosenttisen varmaa tai voi viivästyä pahimmissa tapauksissa vuosilla".
20198_59362.jpg
Messukotien lattiakaivot säväyttivät yksilöllisyydellään
Kouvolan asuntomessukotien lattiakaivot säväyttivät ainutlaatuisella yhdistelmällään käytännöllisyyttä, ekologisuutta ja yksilöllistä designia. Inspiroidu messujen monipuolisista lattiakaivoratkaisuista, poimi parhaat ideat ja toteuta oman tyylisi mukainen kylpyhuoneunelma!

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton