Ilmoitusvelvollisuus rakennustöissä kiristyy heinäkuun alusta

Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voi saada maksimissaan 15 000 euron laiminlyöntimaksun toimenpidettä kohden kuukaudessa, joten velvollisuuksista on tärkeää olla tietoinen ja huolehtia ilmoitukset ajoissa verottajalle. Tällä hetkellä huolta aiheuttaa se, että ilman siirtymäaikaa voimaantuleva uusi laki ei ehkä ehdi riittävästi pienten yritysten ja yksityishenkilöiden tietoisuuteen. Uudistus vaikuttaa myös isännöitsijöiden työhön ja taloyhtiöiden toimintaan.

Ilmoitusvelvollisuus ja annettavat tiedot kohdistuvat paitsi rakennustyömaalla tapahtuvaan rakentamiseen, myös korjauksiin ja kunnossapitoon liittyvään toimintaan sekä tällaista toimintaa harjoittaviin yrityksiin ja työntekijöihin.

Heinäkuussa voimaanastuvan uudistuksen mukaan työmaalla toimivan työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan on ilmoitettava päätoteuttajille tiedot työmaalla työskentelevistä henkilöistä. Päätoteuttajan on pidettävä heistä luetteloa ja ilmoitettava verohallinnolle kuukausittain tiedot työmaalla työskentelevistä henkilöistä.

Rakentamispalvelun tilaajan on puolestaan ilmoitettava Verohallinnolle kuukausittain tiedot alihankkijoistaan ja tiedot niille maksamistaan maksuista.

Yksityishenkilön, joka rakennuttaa rakennuslupaa edellyttävän rakennuksen, on ennen käyttöönottoa ilmoitettava Verohallinnolle maksamansa palkat ja alihankkijoille maksamansa maksut.

Yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevä on merkittävä veronumerorekisteriin, hänen on pidettävä esillä virallista henkilötunnistetta ja hänet on merkittävä työmaan henkilöluetteloon.

Kotitaloudet ovat rakennuttajina ilmoitusvelvollisia, jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Rakennuttaja on aina tiedonantovelvollinen tilaaja, myös siinä tapauksessa, jos rakennuttaja on kotitalous. Verottajalle on annettava tiedot rakennustyön suorittaneista yrityksistä ja näille maksetuista suorituksista, kuten myös työntekijöille mahdollisesti maksetuista palkoista ja muista vastikkeista.

Kuukausittainen tiedonantovelvollisuus koskee yksityishenkilöä kuitenkin vain silloin, jos se liittyy hänen harjoittamaansa yritystoimintaan. Muuten kotitalouksien on toimitettava tiedot Verohallinnolle pääsääntöisesti vain kerran ennen loppukatselmusta. Loppukatselmuksessa kotitalouden pitää esittää rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antama todistus siitä, että se on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa.

Jos urakoitsijana kotitalouden rakennuttamishankkeessa toimii esimerkiksi rakennusliike, talotehdas tai muu vastaava yritys, näillä yrityksillä on kuukausittainen tiedonantovelvollisuus. Yksityisen henkilön tiedonantovelvollisuus koskee vain hänen itsensä solmimia urakkasopimuksia, joten jokainen urakoitsija on tiedonantovelvollinen omasta aliurakastaan myös omakotityömaalla.

Yhteisen rakennustyömaan päätoteuttaja ilmoittaa muun muassa työntekijöiden työskentelyajat työmaalla ja kuka on työntekijöiden työnantaja. Päätoteuttajalla tarkoitetaan rakennuttajan nimeämää pääurakoitsijaa tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa tai sellaisen puuttuessa rakennuttajaa itseään.

Myös kiinteistöön kuuluvat kunnossapitotyöt kuuluvat tiedonantovelvollisuuden piiriin. Kunnossapitotöitä ovat erilaiset korjaustyöt, joilla pyritään vaikkapa säilyttämään rakennuksen kunto. Tällaiset korjaustyöt luetaan rakentamispalveluiksi. Sen sijaan kiinteistönhoito ja huoltotyöt eivät kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin. Tiedonantovelvollisuuden ulkopuolella olevia kiinteistön huoltotöitä ovat esimerkiksi nuohous, kiinteistön lv-järjestelmän erilaiset tarkastukset ja puhdistukset.

Kiinteistönhoitopalveluilla, joita ei tarvitse ilmoittaa, tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, joka on yleensä luonteeltaan jatkuvaa ja johon kuuluvat mm. siivous, tilojen kunnossapito, lumenauraus, hiekoitus, lämmitysjärjestelmän, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin hoito ja pienet korjaukset. Pienet korjaukset ovat usein osa tavanomaista kiinteistönhoitosopimusta eikä niitä veloiteta erikseen. Jos yritys kuitenkin veloittaa korjauspalveluista erikseen, ne siirtyvät tiedonantovelvollisuuden piiriin.

Lain mukaan verottaja voi päätöksellään rajoittaa tietojen antamista tilanteissa, joissa merkitys on verovalvonnallisesti vähäinen. Tietoja ei tarvitse antaa, jos vastikkeen arvo ilman arvonlisäveroa on enintään 15 000 euroa. Jos 15 000 euron raja ylittyy vasta työn aikana, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jolloin raja-arvo ylittyy.

Raja-arvoa laskettaessa yhtenä urakkasopimuksena pidetään kuitenkin kutakin erillistä rakentamispalvelua koskevaa tilausta, josta suoritettava vastike määräytyy erikseen. Näin esimerkiksi vuosisopimukseen perustuvien kunnossapitotöidenkin osalta urakkatietojen tiedonantovelvollisuus riippuu kunkin yksittäisen tilauksen arvosta.

Jos tilaajalle tehty työ perustuu useisiin peräkkäisiin, keskeytymättömiin tai vain lyhyin keskeytyksin jatkuviin sopimuksiin, sitä pidetään raja-arvoa laskettaessa yhtenä sopimuksena. Ilmoitusvelvollisuutta ei siten voi kiertää isompaa urakkaa useaksi pienemmäksi pilkkomalla.

Uusi verotusmenettelylaki astuu voimaan 1.7.2014. Kohdekuukauden tiedot on ilmoitettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua kuun viidentenä päivänä. Ensimmäisen kerran tiedot on siten annettava 5.9.2014. Ilmoittaja voi korjata tietojaan 12 kuukauden ajan viimeisestä eräpäivästä lukien.