• Etusivu
  • Rakentaminen

Ilmoitusvelvollisuus rakennustöissä kiristyy heinäkuun alusta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 18.03.2014
20141_37730.jpg

Ilmoitusvelvollisuus rakennustyön teettäjien ja tekijöiden osalta verottajalle kiristyy. Uusi verotusmenettelylaki astuu voimaan 1.7.2014.

Ilmoitusvelvollisuus rakennustöissä kiristyy heinäkuun 2014 alussa. Rakennustyötä tilaavien yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien on heinäkuun alusta lähtien ilmoitettava kuukausittain aikaisempaa tarkempia työmaakohtaisia tietoja verottajalle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös omakotitalojen ja kesäasuntojen rakennustyömailla; kotitalouden on jatkossa toimitettava rakennusluvan alaisista töistä verottajalle tiedot ennen loppukatselmuksen toimittamista. Aikaisemmin kotitalouden ei ole tarvinnut ilmoittaa vastaavista töistä, ellei se ole hakenut kotitalousvähennystä.

Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voi saada maksimissaan 15 000 euron laiminlyöntimaksun toimenpidettä kohden kuukaudessa, joten velvollisuuksista on tärkeää olla tietoinen ja huolehtia ilmoitukset ajoissa verottajalle. Tällä hetkellä huolta aiheuttaa se, että ilman siirtymäaikaa voimaantuleva uusi laki ei ehkä ehdi riittävästi pienten yritysten ja yksityishenkilöiden tietoisuuteen. Uudistus vaikuttaa myös isännöitsijöiden työhön ja taloyhtiöiden toimintaan.

Ilmoitusvelvollisuus ja annettavat tiedot kohdistuvat paitsi rakennustyömaalla tapahtuvaan rakentamiseen, myös korjauksiin ja kunnossapitoon liittyvään toimintaan sekä tällaista toimintaa harjoittaviin yrityksiin ja työntekijöihin.

Mitä ilmoitusvelvollisuus pitää sisällään?

Heinäkuussa voimaanastuvan uudistuksen mukaan työmaalla toimivan työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan on ilmoitettava päätoteuttajille tiedot työmaalla työskentelevistä henkilöistä. Päätoteuttajan on pidettävä heistä luetteloa ja ilmoitettava verohallinnolle kuukausittain tiedot työmaalla työskentelevistä henkilöistä.

Rakentamispalvelun tilaajan on puolestaan ilmoitettava Verohallinnolle kuukausittain tiedot alihankkijoistaan ja tiedot niille maksamistaan maksuista.

Yksityishenkilön, joka rakennuttaa rakennuslupaa edellyttävän rakennuksen, on ennen käyttöönottoa ilmoitettava Verohallinnolle maksamansa palkat ja alihankkijoille maksamansa maksut.

Yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevä on merkittävä veronumerorekisteriin, hänen on pidettävä esillä virallista henkilötunnistetta ja hänet on merkittävä työmaan henkilöluetteloon.

Mitä kotitalouden ilmoitusvelvollisuus sisältää?

Kotitaloudet ovat rakennuttajina ilmoitusvelvollisia, jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Rakennuttaja on aina tiedonantovelvollinen tilaaja, myös siinä tapauksessa, jos rakennuttaja on kotitalous. Verottajalle on annettava tiedot rakennustyön suorittaneista yrityksistä ja näille maksetuista suorituksista, kuten myös työntekijöille mahdollisesti maksetuista palkoista ja muista vastikkeista.

Kuukausittainen tiedonantovelvollisuus koskee yksityishenkilöä kuitenkin vain silloin, jos se liittyy hänen harjoittamaansa yritystoimintaan. Muuten kotitalouksien on toimitettava tiedot Verohallinnolle pääsääntöisesti vain kerran ennen loppukatselmusta. Loppukatselmuksessa kotitalouden pitää esittää rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antama todistus siitä, että se on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa.

Jos urakoitsijana kotitalouden rakennuttamishankkeessa toimii esimerkiksi rakennusliike, talotehdas tai muu vastaava yritys, näillä yrityksillä on kuukausittainen tiedonantovelvollisuus. Yksityisen henkilön tiedonantovelvollisuus koskee vain hänen itsensä solmimia urakkasopimuksia, joten jokainen urakoitsija on tiedonantovelvollinen omasta aliurakastaan myös omakotityömaalla.

Yhteisen rakennustyömaan päätoteuttaja ilmoittaa muun muassa työntekijöiden työskentelyajat työmaalla ja kuka on työntekijöiden työnantaja. Päätoteuttajalla tarkoitetaan rakennuttajan nimeämää pääurakoitsijaa tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa tai sellaisen puuttuessa rakennuttajaa itseään.

Kuuluvatko kunnossapitotyö ja huoltotyöt ilmoitusvelvollisuuden piiriin?

Myös kiinteistöön kuuluvat kunnossapitotyöt kuuluvat tiedonantovelvollisuuden piiriin. Kunnossapitotöitä ovat erilaiset korjaustyöt, joilla pyritään vaikkapa säilyttämään rakennuksen kunto. Tällaiset korjaustyöt luetaan rakentamispalveluiksi. Sen sijaan kiinteistönhoito ja huoltotyöt eivät kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin. Tiedonantovelvollisuuden ulkopuolella olevia kiinteistön huoltotöitä ovat esimerkiksi nuohous, kiinteistön lv-järjestelmän erilaiset tarkastukset ja puhdistukset.

Kiinteistönhoitopalveluilla, joita ei tarvitse ilmoittaa, tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, joka on yleensä luonteeltaan jatkuvaa ja johon kuuluvat mm. siivous, tilojen kunnossapito, lumenauraus, hiekoitus, lämmitysjärjestelmän, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin hoito ja pienet korjaukset. Pienet korjaukset ovat usein osa tavanomaista kiinteistönhoitosopimusta eikä niitä veloiteta erikseen. Jos yritys kuitenkin veloittaa korjauspalveluista erikseen, ne siirtyvät tiedonantovelvollisuuden piiriin.

Ilmoitusvelvollisuuden rajoitukset

Lain mukaan verottaja voi päätöksellään rajoittaa tietojen antamista tilanteissa, joissa merkitys on verovalvonnallisesti vähäinen. Tietoja ei tarvitse antaa, jos vastikkeen arvo ilman arvonlisäveroa on enintään 15 000 euroa. Jos 15 000 euron raja ylittyy vasta työn aikana, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jolloin raja-arvo ylittyy.

Raja-arvoa laskettaessa yhtenä urakkasopimuksena pidetään kuitenkin kutakin erillistä rakentamispalvelua koskevaa tilausta, josta suoritettava vastike määräytyy erikseen. Näin esimerkiksi vuosisopimukseen perustuvien kunnossapitotöidenkin osalta urakkatietojen tiedonantovelvollisuus riippuu kunkin yksittäisen tilauksen arvosta.

Jos tilaajalle tehty työ perustuu useisiin peräkkäisiin, keskeytymättömiin tai vain lyhyin keskeytyksin jatkuviin sopimuksiin, sitä pidetään raja-arvoa laskettaessa yhtenä sopimuksena. Ilmoitusvelvollisuutta ei siten voi kiertää isompaa urakkaa useaksi pienemmäksi pilkkomalla.

Uusi verotusmenettelylaki astuu voimaan 1.7.2014. Kohdekuukauden tiedot on ilmoitettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua kuun viidentenä päivänä. Ensimmäisen kerran tiedot on siten annettava 5.9.2014. Ilmoittaja voi korjata tietojaan 12 kuukauden ajan viimeisestä eräpäivästä lukien.

Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

20214_70319.jpg
Julkisivupinnoite, joka pitää rapatun julkisivun kuivana ja puhtaana
Ilmastonmuutos lisää julkisivujen säärasitusta erityisen voimakkaasti pohjoisessa ilmastossamme. Saint-Gobain Weberin uusi innovatiivinen TopDry-julkisivupinnoite pitää rapatun julkisivun kuivana ja puhtaana sekä rakenteet ja lämmöneristyksen toimivina ja turvallisina kaikissa sääoloissa ympäristön kannalta kestävällä tavalla.
20102_20221.jpg
Onko kotisi akustiikka kunnossa?
Äänitiedettä kutsutaan akustiikaksi. Itse sana "akustiikka" tulee Kreikan kielestä sanasta akoustos, joka tarkoittaa samaa kuin kuulla. Akustiikka on osaltaan myös klassista fysiikkaa. Kun tutkimme värähtelyjä sekä säteilyä, huomaamme, että värähtely muuttuu ilmassa paineenvaihteluksi, joka etenee aaltoliikkeenä alkuperäisen värähtelyn taajuudella. Akustiikasta tuleekin näin tärkeä lähes kaikilla elämänalueilla.Useimmiten akustiikalla tarkoitetaan tilan jälkikaiunta-aikaa tai ääneneristysominaisuuksia. Eri tilojen kohdalla akustiikka jaetaan hyvin helposti vain hyvään tai huonoon, mutta akustiikalla tarkoitetaan kuitenkin kaikkia äänen ominaisuuksia jossakin tilassa. Määrityksiä voidaankin tehdä esimerkiksi puheenymmärrettävyydellä, ilmaääneneristysominaisuuksilla, jälkikaiunta-ajalla tai taustamelutasolla.Tutustu Gyptone-tuotteisiin
20086_11391.jpg
Muuttovalmis Kastelli Economy
Kastellin Economy-mallisto on edullinen omakotitalomallisto, jonka saa muutto- eli sisustusvalmiina. Rakentaja lupaa, että budjetti ja muuttopäivä pitävät – siksi kotimainen uutuusmallisto on turvallinen vaihtoehto vaikka ensikodin rakentajalle. Varmuus budjetin pitävyydestä korostuu entisestään taloudellisesti epävarmoina aikoina.
20149_41005.jpg
Nollaenergiatalo tuottaa energiaa ulospäinkin
Mikä on nettonollaenergiatalon ja lähes nollaenergiatalon ero?Nettonollaenergiatalo on rakennus, joka tuottaa uusiutuvaa energiaa käytettäväksi talon ulkopuolella yhtä paljon kuin se käyttää taloon tuotua energiaa. Nettonollaenergiatalo voi perustua joko käytettävään energiaan tai käytettävään primäärienergiaan. Talon ulkopuolisella käytöllä tarkoitetaan energian syöttämistä esimerkiksi sähköverkkoon, sähköauton lataamista tai aurinkolämmön käyttöä viereisissä rakennuksissa samassa taloyhtiössä.Lähes nollaenergiatalo (Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi EPBD) on rakennus, jonka energiantarpeesta katetaan merkittävä osa rakennuksessa tai sen läheisyydessä tuotettuna uusiutuvana energiana. Uusiutuviin polttoaineisiin perustuva kaukolämpö lasketaan rakennuksen läheisyydessä tuotetuksi uusiutuvaksi lämpöenergiaksi, mutta sähkön ja lämmön yhteistuotannon sähköä ei lasketa uusiutuvaksi sähköenergiaksi. Uusiutuvia energialähteitä ovat mm. aurinkolämpö, aurinkosähkö, talossa tai sen läheisyydessä talon tarpeisiin tuotettu tuulivoima ja maalämpöjärjestelmällä maasta tuotettava maalämpö.
20212_68416.jpg
Miten estetään ikkunoiden huurtuminen?
Ikkunoiden tulisi olla tiiviit, eikä niissä saisi olla vetää. Ilmanvaihdon pitää silti toimia, jos sen on ajateltu ja tarkoitettu toimivan ikkunoiden kautta. Mikä siis voisi olla pielessä, jos ikkunat huurtuvat tai jäätyvät?
20186_53694.jpg
Raikas ilma – myös sisällä
Toimiva ilmanvaihto parantaa asumismukavuutta ja turvaa niin perheesi kuin talosikin terveyden. Oletpa sitten rakentamassa uutta tai korjaamassa vanhaa, älykäs ja energiatehokas ilmanvaihto huolehtii, että voit nauttia puhtaasta ja raikkaasta sisäilmasta.Tilaa esite Vallox-ilmanvaihdosta

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton