• Etusivu
  • Rakentaminen

Ilmoitusvelvollisuus rakennustöissä kiristyy heinäkuun alusta

Rakentajan toimitus
Päivitetty 18.03.2014
20141_37730.jpg

Ilmoitusvelvollisuus rakennustyön teettäjien ja tekijöiden osalta verottajalle kiristyy. Uusi verotusmenettelylaki astuu voimaan 1.7.2014.

Ilmoitusvelvollisuus rakennustöissä kiristyy heinäkuun 2014 alussa. Rakennustyötä tilaavien yritysten ja itsenäisten ammatinharjoittajien on heinäkuun alusta lähtien ilmoitettava kuukausittain aikaisempaa tarkempia työmaakohtaisia tietoja verottajalle. Ilmoitusvelvollisuus koskee myös omakotitalojen ja kesäasuntojen rakennustyömailla; kotitalouden on jatkossa toimitettava rakennusluvan alaisista töistä verottajalle tiedot ennen loppukatselmuksen toimittamista. Aikaisemmin kotitalouden ei ole tarvinnut ilmoittaa vastaavista töistä, ellei se ole hakenut kotitalousvähennystä.

Ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä voi saada maksimissaan 15 000 euron laiminlyöntimaksun toimenpidettä kohden kuukaudessa, joten velvollisuuksista on tärkeää olla tietoinen ja huolehtia ilmoitukset ajoissa verottajalle. Tällä hetkellä huolta aiheuttaa se, että ilman siirtymäaikaa voimaantuleva uusi laki ei ehkä ehdi riittävästi pienten yritysten ja yksityishenkilöiden tietoisuuteen. Uudistus vaikuttaa myös isännöitsijöiden työhön ja taloyhtiöiden toimintaan.

Ilmoitusvelvollisuus ja annettavat tiedot kohdistuvat paitsi rakennustyömaalla tapahtuvaan rakentamiseen, myös korjauksiin ja kunnossapitoon liittyvään toimintaan sekä tällaista toimintaa harjoittaviin yrityksiin ja työntekijöihin.

Mitä ilmoitusvelvollisuus pitää sisällään?

Heinäkuussa voimaanastuvan uudistuksen mukaan työmaalla toimivan työnantajan tai itsenäisen työnsuorittajan on ilmoitettava päätoteuttajille tiedot työmaalla työskentelevistä henkilöistä. Päätoteuttajan on pidettävä heistä luetteloa ja ilmoitettava verohallinnolle kuukausittain tiedot työmaalla työskentelevistä henkilöistä.

Rakentamispalvelun tilaajan on puolestaan ilmoitettava Verohallinnolle kuukausittain tiedot alihankkijoistaan ja tiedot niille maksamistaan maksuista.

Yksityishenkilön, joka rakennuttaa rakennuslupaa edellyttävän rakennuksen, on ennen käyttöönottoa ilmoitettava Verohallinnolle maksamansa palkat ja alihankkijoille maksamansa maksut.

Yhteisellä rakennustyömaalla työskentelevä on merkittävä veronumerorekisteriin, hänen on pidettävä esillä virallista henkilötunnistetta ja hänet on merkittävä työmaan henkilöluetteloon.

Mitä kotitalouden ilmoitusvelvollisuus sisältää?

Kotitaloudet ovat rakennuttajina ilmoitusvelvollisia, jos rakentaminen edellyttää rakennuslupaa. Rakennuttaja on aina tiedonantovelvollinen tilaaja, myös siinä tapauksessa, jos rakennuttaja on kotitalous. Verottajalle on annettava tiedot rakennustyön suorittaneista yrityksistä ja näille maksetuista suorituksista, kuten myös työntekijöille mahdollisesti maksetuista palkoista ja muista vastikkeista.

Kuukausittainen tiedonantovelvollisuus koskee yksityishenkilöä kuitenkin vain silloin, jos se liittyy hänen harjoittamaansa yritystoimintaan. Muuten kotitalouksien on toimitettava tiedot Verohallinnolle pääsääntöisesti vain kerran ennen loppukatselmusta. Loppukatselmuksessa kotitalouden pitää esittää rakennusvalvontaviranomaiselle Verohallinnon antama todistus siitä, että se on täyttänyt tiedonantovelvollisuutensa.

Jos urakoitsijana kotitalouden rakennuttamishankkeessa toimii esimerkiksi rakennusliike, talotehdas tai muu vastaava yritys, näillä yrityksillä on kuukausittainen tiedonantovelvollisuus. Yksityisen henkilön tiedonantovelvollisuus koskee vain hänen itsensä solmimia urakkasopimuksia, joten jokainen urakoitsija on tiedonantovelvollinen omasta aliurakastaan myös omakotityömaalla.

Yhteisen rakennustyömaan päätoteuttaja ilmoittaa muun muassa työntekijöiden työskentelyajat työmaalla ja kuka on työntekijöiden työnantaja. Päätoteuttajalla tarkoitetaan rakennuttajan nimeämää pääurakoitsijaa tai pääasiallista määräysvaltaa käyttävää työnantajaa tai sellaisen puuttuessa rakennuttajaa itseään.

Kuuluvatko kunnossapitotyö ja huoltotyöt ilmoitusvelvollisuuden piiriin?

Myös kiinteistöön kuuluvat kunnossapitotyöt kuuluvat tiedonantovelvollisuuden piiriin. Kunnossapitotöitä ovat erilaiset korjaustyöt, joilla pyritään vaikkapa säilyttämään rakennuksen kunto. Tällaiset korjaustyöt luetaan rakentamispalveluiksi. Sen sijaan kiinteistönhoito ja huoltotyöt eivät kuulu tiedonantovelvollisuuden piiriin. Tiedonantovelvollisuuden ulkopuolella olevia kiinteistön huoltotöitä ovat esimerkiksi nuohous, kiinteistön lv-järjestelmän erilaiset tarkastukset ja puhdistukset.

Kiinteistönhoitopalveluilla, joita ei tarvitse ilmoittaa, tarkoitetaan palvelukokonaisuutta, joka on yleensä luonteeltaan jatkuvaa ja johon kuuluvat mm. siivous, tilojen kunnossapito, lumenauraus, hiekoitus, lämmitysjärjestelmän, ilmanvaihdon ja ilmastoinnin hoito ja pienet korjaukset. Pienet korjaukset ovat usein osa tavanomaista kiinteistönhoitosopimusta eikä niitä veloiteta erikseen. Jos yritys kuitenkin veloittaa korjauspalveluista erikseen, ne siirtyvät tiedonantovelvollisuuden piiriin.

Ilmoitusvelvollisuuden rajoitukset

Lain mukaan verottaja voi päätöksellään rajoittaa tietojen antamista tilanteissa, joissa merkitys on verovalvonnallisesti vähäinen. Tietoja ei tarvitse antaa, jos vastikkeen arvo ilman arvonlisäveroa on enintään 15 000 euroa. Jos 15 000 euron raja ylittyy vasta työn aikana, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jolloin raja-arvo ylittyy.

Raja-arvoa laskettaessa yhtenä urakkasopimuksena pidetään kuitenkin kutakin erillistä rakentamispalvelua koskevaa tilausta, josta suoritettava vastike määräytyy erikseen. Näin esimerkiksi vuosisopimukseen perustuvien kunnossapitotöidenkin osalta urakkatietojen tiedonantovelvollisuus riippuu kunkin yksittäisen tilauksen arvosta.

Jos tilaajalle tehty työ perustuu useisiin peräkkäisiin, keskeytymättömiin tai vain lyhyin keskeytyksin jatkuviin sopimuksiin, sitä pidetään raja-arvoa laskettaessa yhtenä sopimuksena. Ilmoitusvelvollisuutta ei siten voi kiertää isompaa urakkaa useaksi pienemmäksi pilkkomalla.

Uusi verotusmenettelylaki astuu voimaan 1.7.2014. Kohdekuukauden tiedot on ilmoitettava viimeistään kahden kuukauden kuluttua kuun viidentenä päivänä. Ensimmäisen kerran tiedot on siten annettava 5.9.2014. Ilmoittaja voi korjata tietojaan 12 kuukauden ajan viimeisestä eräpäivästä lukien.

Rakentaminen
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

201911_61343.jpg
Kuuntele Rakentaja.Fi PODCAST - miksi sähkö maksaa?
Rakentaja.fi-podcasteissa puhutaan asumiseen, teknologiaan sekä tietenkin rakentamiseen ja remontoimiseen liittyvistä aiheista.Kuuntele ensimmäinen jakso täältä:#001 SÄHKÖ - Rakentaja.fi-podcast
20147_40267.jpg
Ilmanvaihtokoulu: Osa 7: Iv-koneen vaihdolla on puolensa
Lämmöntalteenotolla varustettuja ilmanvaihtojärjestelmiä on asennettu omakotitaloihin jo 1970-luvun lopulta saakka. Tekniikka on mennyt tänä aikana huimasti eteenpäin. Nykyaikaiset ilmanvaihtolaitteet ovat mm. käytön, huollon, suodatuksen ja jäätymiseneston kannalta huomattavasti kehittyneempiä. Valtaosa sen aikaisista valmistajistakin on jo lopettanut toimintansa ja varaosien saanti on hankalaa tai mahdotonta.Ilmanvaihtokoneen vaihdolla uuteen energiatehokkaampaan malliin säästää myös energiaa. Koska hyötysuhde on parempi, ilmanvaihtokone päästää vähemmän lämpöä harakoille, joten talon lämmitysenergiaa kuluu vähemmän. Paremmasta hyötysuhteesta johtuen myös jälkilämmityspatteri kuluttaa huomattavasti vähemmän – jos ollenkaan. Nykyaikaiset tasavirtapuhaltimet kuluttavat noin puolet vanhojen puhaltimien sähköenergiasta. Uusien koneiden automatiikka osaa myös säätää itse ilmanvaihtoa tarpeen mukaan ja näin vähennetään turhaa ilmanvaihtoa kun talo jää tyhjilleen. Nyrkkisääntönä voidaan pitää, että tämän päivän parhaiden ilmanvaihtokoneiden energiankulutus on kokonaisuudessaan alle puolet verrattuna 90-luvun laitteisiin.
201912_61876.jpg
Löydä suosikkisi urbaanista hirsitalomallistosta
Huomen, Oula ja Auvo kuuluvat Hongan uuteen kaupunkihirsitalojen mallistoon, jossa yhdistyvät suomalaisten perheiden toiveet, kustannustehokkuus ja ekologisesti kestävä asuminen. Kodin ei tarvitse olla neliöiltään valtavan suuri. Riittää, että kaikki tärkeä on löytänyt paikkansa.
Mies katkaisee parrua metsän reunalla jiirisahalla, joka on nostettu työpukin päälle
Metabon jiirisahatestin tuloksia: Jiirisahaa testattiin unelmien puumajan rakentamisessa
Kun Olli-Pekka Trygg perheineen päättää palata juurilleen ja herättää henkiin vaimon lapsuuden kodin, nähtiin oiva mahdollisuus testailla Metabon jiirisahaa. Remontti oli edessä, ja niin oli myös lukuisia puutyöprojekteja – täydellinen näyttämö Metabo KGS 254 M jiirisahan testaukselle.
20225_78121.jpg
Mitä maalämpö maksaa ja paljonko se säästää?
Maalämpö tarjoaa paitsi ekologista myös erityisen vaivatonta lämmitystä – kun maalämpöpumppu on asennettu ja asetukset ohjausyksikköön tehty, lämmitys ei vaadi lisätyötä. Taloudellisesti järkevintä maalämpöön sijoittaminen on silloin, kun lämmitettäviä neliöitä on paljon. Maalämpöpumppu tuo myös turvaa energian hinnanvaihteluihin, sillä se tarvitsee lämmön tuottamiseen vain vähän sähköä.
201912_61759.jpg
Harkittuja yksityiskohtia ja ympäröivän luonnon lumoa
Entisenä NHL-jääkiekkoilijana tunnetun Ville Leinon ja hänen sisustussuunnittelijana työskentelevän puolisonsa Eveliina Alanteen taloprojektin etenemistä on seurattu syksyn aikana TV5-kanavalla esitetyssä Design by Lauri -ohjelmassa.Leinon ja Alanteen uusi merenrantakoti Inkoon saaristossa on harmoninen viiden rakennuksen kokonaisuus, jossa toistuvat minimalistinen tyyli, harkitut yksityiskohdat ja ympäröivän luonnon sisälle päästävät suuret lasipinnat − sekä kotimaisen Vieserin yksilölliset lattiakaivoratkaisut.

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton