Hankintarajat, ajoitus ja hankintatavat

Kiinteistön myyjän kannattaa olla realisti. Vaikka kiinteistöä myytäessä tuodaan kohteesta mielellään esille vain hyviä ja positiivisia puolia, virheiden ja puutteiden ilmoittaminen on myyjän vastuun kannalta olennaisen tärkeää. Virheet ja puutteet on myös syytä merkitä näkyviin kauppakirjaan tai sen liitteeseen, jotta ne on dokumentoitu. Suullisen keskustelun toteennäyttäminen on aina jälkeenpäin vaikeaa. Pelkkä perinteinen maininta siitä, että kiinteistö myydään siinä kunnossa kuin se on, ei ole riittävä. Vaikka kauppakirjassa olisi tällainen ehto, myyjä ei vapaudu vastuusta, jos ostaja ei ole voinut havaita virhettä.

Seurantakohteessa seurataan vanhan hirsirunkoisen omakotitalon remontoimista pariskunnan ja heidän pian syntyvän lapsensa kodiksi. Kertojana toimii perheen äiti. Talon remontoinnissa on tarkoitus käyttää mahdollisimman paljon ajalle tyypillisiä materiaaleja sekä värejä.

Aurinko tarjoaa ilmaista energiaa käyttöveden ja huonetilojen lämmittämiseen. Etelä- ja Keski-Suomessa auringon vuosittainen säteilyenergia on n.1000 kWh/m2. Säteilytaso on lähes sama tai jopa korkeampi kuin Keski-Euroopassa.Aurinkoenergialla lämmitetään joko käyttövesi- tai energiavaraaja. Varaajan lämmittämiseen voidaan käyttää lämminvesikierukkaa tai lämmönvaihdinta. SataSolar aurinkokeräinjärjestelmät sopivat erittäin hyvin lisäenergialähteeksi muiden energiamuotojen rinnalle (esim. öljy-, kiinteä polttoaine- ja suorasähkölämmitys).

Kesällä 2012 alkaneessa seurantakohteessamme seuraamme asiakkaan omien suunnitelmien pohjalta toteutetun Kastelli-talon rakentamista Lempäälään. Lähtökohtana oli lehti-ilmoituksen perusteella yksityiseltä ostettu yli 2000 neliön tontti, jolle haluttiin yksikerroksinen omakotitalo.Lue myös edellinen osa: Tontista talosuunnitelmiin

Tontin rakennuspohjan laatu kannattaa selvittää mahdollisimman nopeasti. Se on syytä tehdä tonttia ostettaessa ja viimeistään talon suunnittelun yhteydessä päätettäessä rakennuksen sijoittamisesta tontille.Perustamistavan valinta riippuu pohjasuhteista; onko maaperä kantava vai pehmeä, millä tasolla on pohjaveden pinta ja mikä on maaperän radon pitoisuus. Pohjasuhteiden selvittämiseksi on rakennuspaikalla useimmiten suoritettava pohjatutkimus, mikä kannattaa käynnistää yhteistyössä rakennusvalvontaviranomaisten kanssa. Kunnan rakennusvirastossa saattaa olla valmiita maaperäkarttoja, joista ilmenee tietoja alueen maaperästä. On hyvä tutustua myös lähistöllä sijaitsevien muiden rakennusten perustamistapaan ja niistä saatuihin kokemuksiin muilta rakentajilta.

Kellarien käyttötavat ovat muuttuneet viime vuosikymmenien myötä ratkaisevasti: aikaisemman kylmän ja kostean varaston sijalla kellarissa on lämmin ja viihtyisä oleskelukerros, jonka pesu- tai jopa kylpylätiloissa vettä saatetaan käyttää usein ja runsaitakin määriä kerrallaan. Lämmön ja kosteuden lisääntyminen aiheuttaa lisääntyneitä riskejä ja vaatimuksia myös kellarin rakenteille, jotka alkuperäisessä kunnossaan tai asiantuntemattomasti korjattuina eivät yleensä täytä toimivan ja kunnossa säilyvän rakenteen vaatimuksia.Materiaalivalintojen ja rakenneratkaisujen lisäksi olosuhteilla on ratkaiseva merkitys rakenteiden vaurioitumiseen ja pitkäikäisyyteen. Useiden vauriomekanismien taustalla on jollakin tavoin kosteus. Siksi on tärkeää hahmottaa, miten vesi tai kosteus voi päästä rakenteisiin ja kulkea niissä, miten kosteusrasitusta voidaan vähentää ja miten kosteus ohjataan rakenteista ja sisäilmasta pois.Perimmältään kysymys on siitä, että lämpö pitäisi hyvän energiatalouden nimissä pitää rakennuksen sisällä, mutta kosteus ulkopuolella. Rakenteisiin päässyt kosteus olisi ohjattava ulos rakenteita vaurioittamatta. Lämmön ja kosteuden siirtymiseen vaikuttavat fysiikan lait, joita ei voi kumota. Ne on ymmärrettävä, hyväksyttävä ja niitä on pystyttävä soveltamaan niin, että rakenne toimii oikein ja turvallisesti.Kellareissa, kuten rakennuksissa yleensä, vaikuttaa yhtä aikaa monia erilaisia rakennusfysikaalisia ilmiöitä, jotka voivat vahvistaa tai heikentää toistensa vaikutusta ja joiden yhdistetty vaikutus määrää pitkälti sen, millainen on kellarin sisäilma, rakenteiden kosteustila ja vaurioitumisriski. Tällaisia ilmiöitä ovat lämpö ja kosteus, rakennuksen paineolosuhteet (ali- ja ylipaine), kosteudentuotto ja ilmanvaihto sekä rakennusmateriaalien ja rakenneosien kosteuspitoisuus ja niiden kastuminen ja kuivuminen.