Hallitus linjasi kantansa rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamiseen

Rakentajan toimitus

Päivitetty 16.11.2023

Jäsenvaltioilla on oltava rakennuskannan energiatehokkuuden parantamisessa riittävästi liikkumavaraa, jotta esimerkiksi erilaiset ilmasto-olosuhteet, energiajärjestelmät ja rakennuskannat voidaan huomioida. (Kuva: Shutterstock)

Hallitus pitää komission tavoitteita uusien rakennusten energiatehokkuuden parantamisesta ja päästöttömän energian käytöstä hyvinä, mutta näkee ehdotetuissa keinoissa ongelmia. Hallitus suhtautuu kriittisesti siihen, että olemassa olevien rakennusten energiatehokkuustasoista ja korjausaikatauluista voisi säätää vain EU-tasoisesti.

Valtioneuvosto katsoo myös, että uusien rakennusten primäärienergiankulutuksen enimmäisarvot ja energiatehokkuuden laskennassa käytettävät painokertoimet on voitava päättää kansallisesti. Komission ehdotuksen mukaan kaikkien uusien rakennusten olisi oltava päästöttömiä vuodesta 2030 alkaen, julkisten rakennusten jo 2027 alkaen. Julkisille rakennuksille ehdotettua aikataulua valtioneuvosto pitää tiukkana.

Valtioneuvosto linjasi kantansa komission ehdotukseen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta tänään eduskunnalle toimittamassaan U-kirjelmässä. Komission ehdotus on osa ns. 55-valmiuspakettia.

Valtioneuvosto kannattaa kansallista rakennusten perusparannussuunnitelmaa vaihtoehtona EU-tason velvoittaville aikatauluille rakennusten energiaremonteille

Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että rakennuksia korjataan oikea-aikaisesti ja kustannustehokkaasti niiden elinkaaren mukaisesti. Valtioneuvosto suhtautuu kriittisesti siihen, että komissio asettaisi olemassa oleville rakennuksille energiatehokkuuden vähimmäistasot sekä korjausaikataulun.

Komission ehdotuksen mukaan jäsenmaiden olisi korjattava rakennuskantansa energiatehokkuudelta huonoimmat 15 prosenttia, eli energialuokka G luokkaan F. Vaatimus koskisi muita kuin asuinrakennuksia vuoden 2027 alkuun mennessä ja asuinrakennuksia 2030 alkuun mennessä. Kolme vuotta myöhemmin kaikki F-luokan rakennukset olisi korjattava E-luokkaan. Kaikkiaan korjaukset koskisivat VTT:n arvion mukaan 35 prosenttia Suomen rakennuskannasta. Energiatehokkuusluokitus olisi ensin uudistettava vuoden 2025 loppuun mennessä, joten korjausvaatimuksen vähimmäistasot olisivat uuden luokituksen mukaisia.

Ilmastonmuutos ohjaa vahvasti päivittäistä päätöksentekoa (kuva: Shutterstock).

Valtioneuvosto katsoo, että direktiivin tavoitteet hiilestä vapaasta ja energiatehokkaasta rakennuskannasta 2050 mennessä tulee voida vaihtoehtoisesti toteuttaa kategorisia korjauksia tehokkaammin laatimalla kansallinen, direktiivin tavoitteiden mukainen rakennusten perusparannussuunnitelma. Suunnitelma tehostaisi nykydirektiivin mukaan laaditun kansallisen pitkän aikavälin korjausrakentamisen strategian 2020–2050 toteuttamista.

Valtioneuvoston mukaan uudistettava direktiivi ei saa säädellä jäsenvaltioiden budjettirahoituksen käyttöä esimerkiksi energiakorjauksiin tai verotuksellisia asioita. Kansallisesti päätettävät tuet olisivat kuitenkin tärkeä keino nopeuttaa rakennusten energiakorjauksia.
Valtioneuvosto pitää tärkeänä, että rakennuksen energiahuoltojärjestelmä voi tukeutua myös yleiseen verkkosähköön ja kaukolämpöön. Valtioneuvosto kannattaa uusien rakennusten elinkaaren ilmastovaikutusten arviointia.

Valtioneuvosto kannattaa energiatodistusjärjestelmän laajentamista sekä velvoitetta lisätä sähköautojen latauspisteitä uudis- ja korjausrakentamisen yhteydessä

Valtioneuvosto kannattaa energiatodistusten laatimista digitaalisina, todistusten sisällöllistä yhtenäistämistä sekä energiatodistusmenettelyn laajentamista laajamittaisiin korjauksiin, vuokrasopimusten uusimiseen sekä julkisten tahojen rakennuksiin. Valtioneuvosto säilyttäisi nykyiset poikkeukset, joiden mukaan energiatodistusta ei tarvitse laatia esimerkiksi alle 50 neliömetrin rakennuksille ja lämmitettäville kesämökeille.

Valtioneuvosto suhtautuu myönteisesti komission tavoitteisiin lisätä sähköautojen latauspisteitä ja niiden esikaapelointia uudisrakentamisen ja laajamittaisten korjausten yhteydessä. Valtioneuvosto pitää kuitenkin haasteellisena olemassa oleville rakennuksille ehdotettuja latauspiste- ja esikaapelointivaatimuksia. Erityisesti olemassa olevia rakennuksia koskevien vaatimusten tulisi olla joustavia, jotta esimerkiksi rakennuksen vähäinen käyttö voitaisiin ottaa huomioon, kun velvoitteita sovelletaan.

Valtioneuvosto hyväksyy, että automaatio- ja ohjausjärjestelmiä asennettaisiin nykyistä enemmän uusiin ja laajamittaisesti korjattaviin muihin kuin asuinrakennuksiin, mutta ei pidä sitä perusteltuna olemassa oleville rakennuksille. (Kuva: Shutterstock)

Rakennusten rooli ilmastotyössä on merkittävä

Euroopan komissio julkaisi 15.12.2021 ehdotuksen rakennusten energiatehokkuusdirektiivin uudistamisesta osana laajaa 55-valmiuspakettiaan. Ilmastopaketilla EU tavoittelee nettopäästöjensä vähentämistä 55 prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Rakennusten rooli tavoitteiden saavuttamisessa on merkittävä, sillä niissä kuluu 40 prosenttia energiasta ja niissä aiheutuu 36 prosenttia energiaperäisistä kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa.

Komission ehdotusta käsitellään Euroopan parlamentissa ja neuvostossa. Käsittely neuvoston energiatyöryhmässä on käynnistynyt 25.1.2022. Euroopan parlamentin käsittelyn aikatauluista ei ole vielä tietoa.

Neuvottelut voivat kestää jopa kaksi vuotta. Jäsenvaltiot muuttavat kansallista lainsäädäntöään vasta kun lopulliset päätökset direktiivin sisällöstä on tehty.

Valtioneuvosto: U-kirjelmät

Lähde: Ympäristöministeriön tiedote 31.3.2022

Rakentaminen

suunnittelu

taloyhtiön hallinnointi

Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

Rakentaminen

Miltä oman kodin rakentaminen tuntuu? Kuuntele podcast lapsiperheen taloprojektista

Janina Hannukainen perheineen päätti toteuttaa haaveensa omakotitalosta. Projekti on pitänyt sisällään paljon vaiheita, oppeja ja yllätyksiä.Taloprojekti on kestänyt vähintäänkin melkein vuoden ajan nuorenparin ajatuksissa. Joulun lähestyessä ollaan jo hyvässä vauhdissa ja omakotitalon runko saatiin pystyyn ennen vuoden vaihtumista.Uusimmassa podcast-jaksossa kuulemme, miltä oman kodin rakentamisen prosessi näyttää tulevan asukkaan näkökulmasta.Kuuntele jakso alta tai yleisimmissä podcast-sovelluksissa, kuten Spotify, Apple podcastit, Google podcastit ja StitcherPodcast on tallennettu 2021 vko 50.

Isännöitsijä

Ympäristöministeriö selvitti muovien käyttöä rakennuksissa

Ympäristöministeriön selvitys kerrostalojen ja päiväkotien muoveista osoittaa, että muoveja on lähes kaikissa rakennusosissa. Yksittäisessä rakennuksessa muovien määrä on kuitenkin hyvin pieni verrattuna muihin materiaaleihin. Osa muoveista olisi kohtuullisen helppo kierrättää tai korvata muilla ratkaisuilla."Noin 20 prosenttia muoveista käytetään rakentamiseen. Muovien määrää pitää vähentää ja kierrätysastetta nostaa, jotta voimme pienentää rakentamisen hiilijalanjälkeä ja ympäristöhaittoja. Muovien käyttö on kuitenkin monessa kohtaa tarpeellista", asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.ARA, Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin yliopiston tilapalvelut selvittävät vuoden 2019 aikana uudisrakennus- ja korjauskohteissaan, miten rakenteissa ja järjestelmissä voidaan vähentää tai korvata muoveja oleellisten teknisten vaatimusten kärsimättä. Hankkeessa pohditaan myös, miten rakentamisen muovijätettä voidaan vähentää sekä muovien keräys- ja kierrätysastetta nostaa.

Talo

Julkisivupinnoite, joka pitää rapatun julkisivun kuivana ja puhtaana

Ilmastonmuutos lisää julkisivujen säärasitusta erityisen voimakkaasti pohjoisessa ilmastossamme. Saint-Gobain Weberin uusi innovatiivinen TopDry-julkisivupinnoite pitää rapatun julkisivun kuivana ja puhtaana sekä rakenteet ja lämmöneristyksen toimivina ja turvallisina kaikissa sääoloissa ympäristön kannalta kestävällä tavalla.

Remontti

Julkisivun uudistus talon arkkitehtuuria kunnioittaen

Monissa 1970-luvun kerrostaloissa on tarve korjaavalle tai uudistavalle julkisivusaneeraukselle. Pelkän pintakorjauksen lisäksi saneerauksissa tavoitellaan usein myös parempaa energiatehokkuutta ja siten vähähiilisempää asumista ja säästöjä lämmityskustannuksissa. Julkisivusaneerauksissa haasteena onkin usein, miten toteuttaa julkisivuremontti ja lisälämmöneristys ilman että rakenteen kokonaisvahvuus kasvaa.

Palvelut

Edullinen ja huippunopea S1 Valokuitu

Nettiliittymän nopeus ja vakaus on yhä tärkeämpi asia. Kotona vietetään yhä enemmän aikaa, etätyöstä on tullut uusi normaali, elokuvien katselu ja pelaaminen tapahtuu netin välityksellä. Käyttäjiä saattaa olla samaan aikaan useita. Nettiliittymän pitäisi olla riittävä, jotta kaikki sujuu kitkattomasti.

LVI

Mielenrauhaa vesivahingoilta – havaitse vuodot vedenkulutusta mittaamalla

Vesivuoto ei aina ole valtoimenaan pauhaava vesisuihku, vaan monesti myös varsin huomaamaton ja salakavala ongelma. Reaaliaikainen tieto vedenkäytöstä auttaa huomaamaan vuodon ennen mittavaa korjauslaskua.

Luetuimmat