Energiatehokkuutta lämmitysjärjestelmän vaihdolla

Energiatehokkuutta voidaan parantaa muun muassa lämmitysmuotoa päivittämällä (esimerkiksi vaihtamalla öljylämmitys maalämpöön), vaihtamalla ikkunat ja ulko-ovet energiatehokkaammiksi, lisäeristämällä ulkokuoren rakenteita, asentamalla rakennukseen aurinkopaneelit tai vaikkapa kattoremontilla, kun siihen liittyy välikaton lisäeristys.

Lämpöpumpun avulla voi vähentää merkittävästi sekä energiankulutusta että hiilidioksidipäästöjä. Käytettävissä oleva budjetti, rakennuksen kokonaiskulutus ja pohjarakenne sekä olemassa oleva lämmitysmuoto vaikuttavat sopivan lämpöpumpputyypin valintaan. Lämpöpumpun lämpökerroin kuvastaa pumpun hyötysuhdetta, ja pumppumallien vertailussa voikin hyödyntää ilmoitettuja lämpökertoimia tai energiamerkkejä.

Ulkoilma kiertää ilmalämpöpumpun läpi ja kompressorin avulla ottaa siitä talteen ilman sisältämää lämpöenergiaa, jonka pumpun sisäyksikkö sitten luovuttaa huoneilmaan. Ilmalämpöpumpun tuoma hyöty riippuu asunnon pohjaratkaisusta sekä huonekorkeudesta. Mitä sokkeloisempi lämmitettävä tila on, sitä huonommin ilma pääsee siellä liikkumaan. Korkeissa tiloissa lämmin ilma sen sijaan nousee ensin ylöspäin, ja näin ollen menee usein osin hukkaan. Ilmalämpöpumppu sopii hyvin tukilämmitysjärjestelmäksi, mutta ainoaksi lämmönlähteeksi se ei sovi, sillä kovimmilla pakkasilla se ei ole riittävän toimintavarma.

Ilmalämpöpumpun tavoin ilma-vesilämpöpumppu ottaa lämpöenergian ulkoilmasta. Kun ilmalämpöpumppu siirtää lämpöenergian huoneilmaan, ilma-vesilämpöpumppu taas siirtää sen vesikiertoiseen lämmitysjärjestelmään, kuten lattialämmitykseen tai vesikiertoisiin pattereihin. Ilma-vesilämpöpumppu on investoinniltaan huomattavasti ilmalämpöpumppua kalliimpi, mutta se sopii myös pääasialliseksi lämmitysjärjestelmäksi. Alkuinvestoinnin suuruus on yleensä noin 7 000–14 000 euroa. Ilma-vesilämpöpumpussa on kovimpien pakkassäiden varalle sisäänrakennettu sähkövastus, joka lämmittää kiertoveden, mikäli pumppu ei pysty muodostamaan ulkoilmasta riittävästi lämpöenergiaa.

Lämpökertoimeltaan ilma-vesilämpöpumppu on yleensä maalämpöä heikompi. Ilma-vesilämpöpumppu sopiikin hyvin sellaisiin kohteisiin, joihin ei ole syystä tai toisesta mahdollista asentaa maalämpöjärjestelmää. Ilma-vesilämpöpumppua harkittaessa on syytä aina kääntyä ammattilaisten puoleen, jotta varmistetaan laitteen oikea mitoitus ja soveltuvuus kohteeseen, sekä asennuksen turvallisuus.

Maalämpöjärjestelmän investointikustannukset ovat suuret, mutta käyttökustannuksiltaan ja lämpökertoimeltaan maalämpö on vertaansa vailla. Investointikustannukset riippuvat rakennuksen koosta ja olemassa olevasta lämmitysjärjestelmästä mahdollisen lämmitysjärjestelmän vaihdon yhteydessä. Lisäksi kustannuksiin vaikuttaa se, toteutetaanko lämmönkeruu lämpökaivolla vai vaakaputkiston avulla. Lämpökaivon poraaminen on yleensä kallein vaihtoehto, mutta toisaalta kaivo pystytään tekemään ahtaallekin tontille. Lämmitysmuotoa vaihdettaessa n. 150m ² taloon on investoinnin suuruus noin 15 000–22 000 euroa.

Maalämpöpumppu kerää energian maaperään varastoituneesta auringon lämpöenergiasta, ja kaivon syvemmissä osissa maapallon ytimestä kallioon siirtyvästä energiasta sekä pohjavesivirtauksista. Myös maalämpöjärjestelmä tulee aina suunnitella ja toteuttaa ammattilaisen toimesta, jotta järjestelmä on oikein mitoitettu, keruujärjestelmä kuhunkin kohteeseen parhaiten soveltuva, ja asennus tehdään turvallisesti. Maalämpöjärjestelmän asentamiseen tulee hakea kunnalta toimenpidelupa.

Ilmanvaihtoputkiston kautta poistuvasta sisäilmasta lämmitysenergiansa ottava poistoilmalämpöpumppu sopii pääsääntöisesti uudiskohteisiin, ja niihinkin yleensä vain silloin, kun rakennuksen energialuokka on B tai sitä parempi. Käytännössä poistoilmalämpöpumppu on siis kannattava hankinta etenkin uusiin matalaenergiataloihin, mutta jotkin pumppumallit soveltuvat myös saneerauskohteisiin. Poistoilmalämpöpumppu ei pysty aina tuottamaan kaikkea rakennuksen tarvitsemaa energiaa, joten sen rinnalla tarvitaan etenkin pakkaskeleillä lisälämmitystä esimerkiksi sähköllä tai puulla.

Jotta poistoilmalämpöpumppu voidaan asentaa, tulee rakennuksessa yleensä olla tulo- ja poistoilmakanavat. Myös kohteissa, joissa on vain poistoilmakanavat ja vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä, voi poistoilmalämpöpumppu olla harkinnan arvoinen vaihtoehto maalämmön ja ilma-vesilämpöpumpun rinnalla. Investointikustannukset ovat samaa tasoa vesi-ilmalämpöpumpun kanssa, esim. 150 m² uudiskohteessa 6000–13000 euroa.