• Etusivu
  • Talo

Reposaaren uusissa puistoissa alueet painolastikasveillekin

Rakentajan toimitus
Päivitetty 09.01.2024
20087_11798.jpg

Kelponpuisto päättyy meren äärelle Eikanpuistoon.

Reposaaren Konepajanrannan loma-asuntomessualueelle on rakennettu kaksi uutta puistoa Kelponpuisto ja Eikanpuisto. Niitä rakennettaessa on muistettu myös saaren luontoon kuuluvia harvinaisia painolasti- eli paarlastikasveja.

Puistot on nimetty syntyperäisten reposaarelaisten Kelpo Gröndahlin ja Eino Grönin mukaan. Molemmat olivat painijoita, Gröndahl olympiavoittaja, kansanedustaja ja kunnallispoliitikko. Eino Grönin tuntee koko Suomen kansa laulajana ja viime vuoden Iskelmä-Finlandian voittajana. Puistoissa on purjelaivavakaudella saarelle kulkeutuneita, muualla maassa harvinaisia kasveja varten kaksi erillistä aluetta.

Paarlastikasvit tulivat Reposaareen sahatavaraa lastaamaan tyhjinä purjehtineiden laivojen painolastimaan mukana. Painolastia tarvittiin laivan vakaan kulun takia. Puistoalueen suunnittelusta järjestettiin erillinen suunnittelukilpailu Helsingin teknisen korkeakoulun opiskelijoille. Voittajatyöt olivat puistosuunnitelmien pohjana, kun vanhan pientaloasutuksen ja uuden rakentamisen siirtymäalueina toimivia puistoja alettiin rakentaa. Porin kaupungin tekninen palvelukeskus ja puistotoimi vastasivat puiston suunnittelusta ja rakentamisesta.

Betonista telakkahistoriaa

Lähtökohtana olivat voimakaslinjaiset puistot karuine alueen telakkahistoriaa kuvaavine betoniaiheineen. Kelponpuisto on 165 metriä pitkä ja kapea puisto Reposaaren vanhan osan ja Reelingiksi ristityn alueen välissä. Puiston reunassa on kadun suuntainen kevytliikenneväylä, jonka rajaa puistosta puolimetriä korkea betonimuuri.

– Puiston elementteinä ovat kaartuvat arkkitehtoniset betonikäytävät ja paarlastikasvien kasvualueet, kaupunginpuutarhuri Ismo Ahonen kertoo.

Kelponpuisto on avointa tilaa, joka johtaa meren rantaan Eikanpuistoon, rannan torialueelle. Betonipäällysteinen aukio on Kelponpuiston käytävien päätepiste. Eikanpuistossa istutukset mukailevat saaren kasvillisuutta, johon kuuluvat muun muassa tyrni ja tervaleppä. Rannan telakkahistoriasta kertovat säilytetyt telakan sivuttaisluiskat ja tarinataulu.

Monet paarlastikasveista vasta nousemassa

Valkomesikkä, hullukaali, rohtorasti, ruisunikko, nuokkukarhiainen, heinäratamo, jaakonvillakko, nurmimailanen, imeläkurjenherne, tahmavillakko, valkopeippi, luettelevat luonnonsuojeluvalvoja Kimmo Nuotio, maantieteilijä Karri Jutila ja Anu Kaasalainen paarlastikierroksensa tuloksia. Paarlastikasveja uusista puistoista etsineet totesivat, että monet kasveista ovat vasta nousemassa. Suuri osa paarlastikasveista kukoistaa vasta elo–syyskuun vaihteessa.

– Ei messualueella välttämättä voi kovin paljon paarlastikasveja ollakaan, sillä se alue oli aika köyhä alun alkaenkin, Kimmo Nuotio kertoo.

Reposaaren painolastikasvien pelastus ja onni oli, että satama siirtyi Reposaaresta Mäntyluotoon, eikä entistä satama-aluetta asfaltoitu. Mäntyluodossakin oli painolastikasveja, mutta ne peitettiin asfaltilla.

<p data-block-key="gkogt">Painolastikasveina Reposaareen kulkeutuneet nuokkukarhiainen ja rohtorasti kukkivat parhaillaan.</p>
Painolastikasveina Reposaareen kulkeutuneet nuokkukarhiainen ja rohtorasti kukkivat parhaillaan.

Saarelaiset vaalivat kasviharvinaisuuksia

– Räpsöössä asiat ovat hyvin. Reposaarelaisten pitää elää kuten ennenkin, jatkaa samaan malliin. On ihan huippujuttu, että saarelaiset ovat vaalineet ja pitäneet elossa paarlastikasveja, Kimmo Nuotio kiittelee. Sekä Nuotio että Jutila ovat sitä mieltä, ettei uusiin puistoihin kannata tuoda mitään ihan heti. Korkeintaan nurmimailasta voisi levittää.

– En levittäisi puistoihin vieraita kasveja. Olisi mukavaa, että oma reposaarelainen kasvikanta säilyisi, Karri Jutila miettii.

Nuotio toivoo Satamakentän säilyvän, mutta sen voisi vältätä ja kokeilla, mitä sieltä nousee. Monet painolastikasveista ovat yleisiä Virossa, mutta esimerkiksi jaakonvillakko on Reposaaressa ihan erilainen kuin siellä. Painolastikasveista suurin osa on Tanskan salmien ja Englannin kanaalin väliseltä alueelta, kaukaisimmat ovat itäiseltä Välimereltä. Kasviharrastajien riemuksi Kirrisannasta löytyi viime kesänä yksi uusi kasvi, sahavirna. Sitä oli vain yksi yksilö, mutta se ei löytäjien iloa haitannut.

Talo
kasvit
Kiinnostuitko? Tilaa Rakentaja.fi-uutiskirje:

Aiheeseen liittyvää

202211_80117.jpg
Viikon kysymys: Mikä kuvassa oleva kukka on?
Tämä on kasvaa Oulussa. En löytänyt netistä hakusanalla "punainen kukka".
20235_59081.jpg
Vinkit omenapuun valintaan ja hoitoon
Omenapuun valintaan kannattaa käyttää hetki aikaa löytääkseen omaan puutarhaan sopivan lajikkeen. Omenoiden maku, puun kasvupaikka, sadon ajankohta ja moni muu tekijä vaikuttavat oikean puun valintaan.
20228_79410.jpg
Muiden kasvien istutusetäisyys tuija-aidanteeseen? Asiantuntija vastaa
Istutin seka-aidateen, jossa eniten näkösuojaa tarvitsevalle paikalle istutin pilarituijia (Thuja occidentalis 'Fastigata'). Tuijat ovat vielä sen verran kapeita, että niiden eteen haluaisin istuttaa 1–1,5 m korkeiiksi kasvavia pensaita tai suuria perennoja. Mutta miten etäälle tuijista istutukset pitää tehdä? Onko se 1 m vai 1,5 m etäisyydelle? Nämä uudet siis vahvistamaan näkösuojaa, kun muuten tuija-aidanne on tästä kohden harva.
Omenapuun kukka
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuista
Omenapuu on yksi helpoiten viljeltävistä hedelmäpuistamme. Se on sekä kaunis että erittäin hyödyllinen. Moninaiset kesä-, syys- ja talviomenalajikkeet takaavat juuri käyttötarkoitukseensa sopivan puun löytymisen. Lajikkeen valinta tehdään vyöhykkeiden ja käyttötarkoituksen mukaan. Harvat lajikkeet kuitenkaan menestyvät V-vyöhykettä pohjoisemmassa.
20236_71255.jpg
Tuomipihlaja - satoisa, kaunis, peittävä ja näyttävä
Tuomipihlajat (Amelanchier) on ruusukasvien (Rosaceae) heimoon kuuluva suku, jonka lajeista suurin osa kasvaa alkuperäisenä Pohjois-Amerikan lauhkealla vyöhykkeellä. Monia tuomipihlajalajeja käytetään koriste- tai marjakasveina myös Suomessa.
20235_81644.jpg
Lannoitteena koiran uloste? Asiantuntija vastaa
Naapurin lannoittaa rajallamme olevaa orapihlajaaaitaa koirien ulosteilla. Onkohan tämä oikeaoppista lannoitusta?

Luetuimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton

Uusimmat

skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton
skeleton