Pakkasella sisäilman radonpitoisuudet huipussaan

Vielä enemmän syytä epäilyyn on, jos ilmanvaihto asunnossa ei toimi. Huono ilmanvaihto ja rakennuksen alipaineisuus lisäävät huomattavasti radonsäteilyn riskiä, sillä alapohjan kautta sisään pääsevät ilmavuodot kuljettavat alipaineen voimalla radonia sekä muita epäpuhtauksia sisäilmaan.

Suomessa vuosittain 300 ihmistä sairastuu radonaltistuksen aiheuttamaan keuhkosyöpään.Mitä kauemmin radonpitoisuudelle altistuu ja mitä suurempia radonarvot ovat, sitä suurempi on myös sairastumisen riski. Radonin ei oireile allergisina reaktioina eikä aiheuta huimausta sen paremmin kuin väsymystäkään. Koska radonia ei voi myöskään aistinvaraisesti havaita, ainoa keino varmistua rakennuksen puhtaudesta on mitata sen radonpitoisuudet.

Radon on hajuton ja näkymätön radioaktiivinen jalokaasu, jota tunkeutuu rakennusten sisäilmaan maaperästä. Maaperän uraanipitoisuus vaikuttaa asunnon radonpitoisuuteen: mitä suurempi uraanipitoisuus, sitä enemmän radonia. Keskimäärin suomalaisissa asunnoissa radonpitoisuus on noin 120 becquerelia kuutiometrillä. Enimmäisarvo uusissa rakennuksissa sallitulle radonpitoisuudelle on 200 bq/m³, mutta useissa maakunnissa jopa puolet pientaloista ylittää tämän raja-arvon. Suomessa huoneilman radonpitoisuudet ovatkin maailman suurimpia. Erityisesti eteläisessä Suomessa on paljon radonpitoisia alueita. Suurimmat radonpitoisuudet mitataan paikoissa, joissa maaperä tai täytemaa ovat karkeaa ja ilmaa läpäisevää maata, kuten harjuilla ja muilla soramailla. Maaperän lisäksi radonia erittyy myös kalliosta ja täytemaasta talon alla sekä kivipohjaisista rakennusmateriaaleista kuten betonista ja kevytbetonista.

Suomessa yleinen rakennustapa, pientalojen maanvarainen laatta, edistää radonin virtausta sisätiloihin. Radon tunkeutuu sisätiloihin talon alapohjan rakojen kautta. Varsinkin laatan ja sokkelin välisistä raoista vuotaa radonia, mutta myös tiivistämättömät läpiviennit ovat helppoja vuotokohtia. Tilanne pahenee, kun asuntoa saneerataan tiiviimmäksi esimerkiksi ikkunoita vaihtamalla tai eristystä lisäämällä. Alipaineisuutta lisää myös se, kun ilman poistumista tehostetaan asentamalla pesutiloihin kanavapuhallin ja keittiöön liesituuletin ilman riittävään korvausilman järjestämistä. Jos toimivia reittejä korvausilmalle ei ole, alipaine vetää puuttuvan ilman sieltä mistä saa; alapohjan ja rakenteiden läpi tuoden radonin sisäilmaan. Radonturvallisuuden kannalta paras vaihtoehto on ryömintätilainen perustus. Ryömintätilan tuuletus ja alapohjan liitosten ja läpivientien huolellinen tiivistäminen estävät radonin pääsyn sisätiloihin.

Ulko- ja sisälämpötila vaikuttaa radonpitoisuuksiin ja koska radonia joko on tai ei ole – se ei varastoidu mihinkään – usein jo toimiva ilmanvaihto osaltaan auttaa pudottamaan pitoisuuksia.

Radonkorjauksissa ensimmäinen toimenpide onkin varmistaa ilmanvaihdon toimivuus ja katsoa vasta sen jälkeen muita mahdollisesti tarvittavia toimenpiteitä. Usein korkea radonpitoisuus löytyy asunnosta, jossa ilmanvaihto ei toimi korvausilmaventtiilien puuttumisen takia. -Hyvä esimerkki on asiakaskohde, jossa kerrostalon alakerrasta mitattiin vaaralliset 780 becquerellin radonpitoisuudet. Kohteeseen asennettiin korvausilmaventtiilit ja arvot mitattiin uudelleen viikko asennuksen jälkeen. Radonia oli ilmassa enää noin 70 becquerellia kuutiometrillä, kertoo Terveysilman Markus Mäkinen.

On paikkoja, joihin on välttämätöntä asentaa toimivan ilmanvaihdon lisäksi radonpumput tai radonimuri pitoisuuksien pienentämiseksi. Jälkiasennettuna pumppujen hinnat ovat tuhansia euroja, joten kyse on kalliista toimenpiteestä. Korvausilmaventtiilien hinta puolestaan liikkuu muutamassa satasessa, joten ensiapuna niiden asentaminen kannattaa aina, varsinkin kun ensiapu saattaa toimia myös lopullisena ratkaisuna.

Sopivaa venttiilimallia valittaessa kannattaa kiinnittää huomiota tuotteen ilmamääriin, kestävyyteen ja tehokkaaseen ilmansuodatukseen. Rakentaja.fi verkkokaupastakin löytyvä, automaattisesti toimiva Velco-korvausilmaventtiili säätää itse venttiililautasen avausta muuttuvan ulkolämpötilan mukaan. Tällöin ilmanvaihto toimii ympäri vuoden ilman, että siihen tarvitsee kiinnittää erityistä huomiota. Kylmällä ilmalla venttiilin avaus kiertyy pienemmälle, lämpimällä suuremmalle. Koska termostaatin toiminta on lämpölaajenemiseen perustuva, se ei tarvitse sähköä toimiakseen.

Uusien Velco-korvausilmaventtiilien asentaminen onnistuu uuteen seinäläpivientiin sekä puisiin tuuletusluukkuihin. Tuuletusluukkuihin asennettavien venttiilien hinta on noin 100 €/kpl asennettuna. Uuden läpiviennin kustannukset riippuvat seinän rakenteesta. Esimerkiksi seinän läpi toteutettavalla timanttiläpiviennillä venttiiliratkaisu kustantaa asennettuna noin 300 €/kpl.

Velco-korvausilmaventtiili istuu sovituskappaleen avulla hyvin myös vanhojen korvausilmaventtiilien reikiin ja se on mahdollista asentaa myös alkuperäinen rautaluukku säilyttäen. Yksittäisen asunnon venttiilien asentamiseen kuluu aikaa tunnista kahteen, riippuen makuuhuoneiden lukumäärästä ja asennustavasta.

Sisäilman radonpitoisuuden selvittämiseksi tulisi käyttää Säteilyturvakeskuksen hyväksymää mittausmenetelmää. Radonmittauksen voi tilata esimerkiksi STUKin radonmittauspalvelusta.

Mittaus tehdään kahdella radonmittauspurkilla eri puolilla taloa, ja paras ajankohta mittauksen tekemiseen on lämmityskauden aikana, kylmempään vuodenaikaan. Radonmittauspurkit tulisi pitää näissä tiloissa 2-3 kuukautta riittävän mittausvarmuuden saamiseksi.

Mittauksen voi aluksi tehdä myös suuntaa antavana pikamittauksena, siihen tarkoitetulla elektronisella pikamittarilla. Mikäli olet kiinnostunut tarkastamaan asuntosi radonpitoisuuden pikamittauksena, voit tiedustella mittaria veloituksetta lainaan Terveysilmasta.

Lähteet:
www.stuk.fi
ww.terveysilma.fi
Arvela. H.: Torjunta tehoaa radoniin. ALARA 2/2010, Säteilyturvakeskus