Huoneilman kosteus – tarvitseeko koti ilmankostutinta?

Talvikuukausina huoneilman kosteus voi Suomessa pudota jopa alle 20 %:n – erityisesti kovilla pakkasilla ja tehokkaasti lämmitetyissä rakennuksissa, joissa ei ole ilmankostutusta. Kannattaa kuitenkin huomioida, että ilmankostuttimen käyttö on hyvä aloittaa riittävän varhain, jotta huoneilman kosteusprosentti ei muutu liian radikaalisti. Ympäri vuoden mahdollisimman tasaisena ja sopivana pysyvä ilmankosteus on parhaaksi niin ihmisille kuin asunnon materiaaleille. Kesäisin kosteutta voi olla ilmassa jopa liikaa, jolloin ilmanvaihdon tärkeänä tehtävänä on kosteuden poisto.

Kuivan sisäilman aiheuttamista oireista voivat kärsiä sekä kodin asukkaat että pinnat ja irtaimisto. Asukkaiden tavallisimpia oireita ovat hengitysteiden ärsytys, kuiva yskä, väsymys, silmien kutina, ihon kuivuminen ja tukkoinen olo. Koti voi oireilla esimerkiksi parkettilattioiden halkeilulla, liitoksistaan irtoavilla huonekaluilla, sähköistyvillä tekstiileillä ja huonokuntoisilla viherkasveilla.

Huoneilman kosteusprosentti:

• Alle 20 %: hyvin kuivaa, esiintyy pakkasjaksojen aikana
• 20–30 %: edelleen kuivaa, mutta siedettävämpää
• 30–45 %: suositeltu alue terveelliselle sisäilmalle
• Yli 45 %: harvinaista talvella ilman lisäkostutusta

Parasta on, että ilmankosteus pysyy tasaisena eikä huoneilma pääse liian kuivaksi tai kosteaksi. Siksi ilmankosteutta on hyvä seurata säännöllisesti luotettavalla kosteusmittarilla, joita on tarjolla markkinoilla runsaasti. Terveellisen sisäilman suhteellisen kosteuden tulisi olla 30–45 prosenttia.

Ilmankostutin kannattaa sijoittaa paikkaan, jonka ympärillä on vapaata tilaa. Suositeltu vähimmäisetäisyys seinästä on 50 cm ja katosta 120 cm. Tarkista, että ilmankostuttimen välittömässä läheisyydessä ei ole kosteudelle herkkiä materiaaleja tai elektroniikkaa. Mikäli ilmankostutin sijoitetaan lattiatason yläpuolelle, varmista, etteivät lemmikit tai lapset pääse pudottamaan sitä. Jos hankit useita ilmankostuttimia, sijoita ne eri huoneisiin.

Ilmankostuttimen puhdistus kannattaa tehdä valmistajan ohjeen mukaan, sillä vääränlainen puhdistus voi vaurioittaa laitetta.

Ilmankostutin on hyvä puhdistaa ainakin keväisin säilytykseen laitettaessa. Vähäisestä kalkkikertymästä (alle 1 mm) ei ole haittaa laitteen toiminnalle. Silmin havaittavan kalkkikertymän muodostumiseen voi kulua aikaa muutamasta viikosta jopa vuoteen, sillä talousveden laatu ja erityisesti kovuus vaikuttavat siihen merkittävästi. Kovuudella tarkoitetaan veteen liuenneiden kalsiumin ja magnesiumin määrää. Kalkin kertymistä ilmankostuttimeen voi hidastaa tyhjentämällä jäännösveden usein. Mikäli talousvesi on kovaa, sen voi suodattaa kalkin suodatukseen tarkoitetulla laitteella ennen veden kaatamista kostuttimeen.

Hajusteiden käyttöä ilmankostuttimisessa ei suositella. Ilmankostuttimeen laitettu eteerinen öljy voi aiheuttaa asuntoon erittäin voimakkaan hajun, joka saattaa tarttua pysyvästi rakenteisiin, kalusteisiin ja sisustusmateriaaleihin. Tämän vuoksi ilmankostutinta suositellaan vain huoneilman kostuttamiseen. Eteeristen öljyjen huoneilmaan haihduttamiseen kannattaa käyttää varta vasten siihen tarkoitettuja tuotteita.

Joihinkin ilmankostuttimen malleihin suositellaan laitettavan vesihanasta mahdollisimman kuumaa vettä, sillä höyrystyminen alkaa nopeammin lämpimällä vedellä.

Sopiva ilmankostuttimien määrä riippuu asunnon koosta, ilmankostutustarpeesta ja kostuttimen mallista. Eri malleille on annettu tilasuositukset, joita kannattaa noudattaa. Avoimet ovet huoneiden välillä edistävät kosteuden leviämistä, mutta isoissa asunnoissa on hyvä olla useampia ilmankostuttimia eri puolilla huoneistoa.