Matti Saarikoski - pitkän linjan vaikuttaja

Rakentaminen on aina ollut lähellä Matti Saarikoskea. Etelä-Pohjanmaalta lähtöisin oleva Saarikoski otti miltei ensi askeleensakin rakennustyömailla. Ilmajoella syntyneen, mutta Seinäjoella kasvaneen ja koulunsa käyneen Matin isä rakensi 1950-60-luvuilla Seinäjoelle pitkälti toistakymmentä omakotitaloa. Rakennustyömaat ja rakentaminen tulivat näin tutuiksi Matille jo hyvin varhain. Lieneekö siinä osasyy myös rakennusalan valinnalle. Matti Saarikosken ammatilliset opinnot alkoivat kuitenkin kauppaopiston käynnillä jo ennen Säkylässä vietettyjä armeija-aikoja. Kansalaisvelvollisuuden suoritettuaan hän haki Seinäjoen teknilliseen opistoon, josta valmistui rakennusmestariksi vuonna 1971. Lähes välittömästi valmistuttuaan jäi Seinäjoki taakse ja työ vei miehen Kotkaan satamatyömaalle työnjohtajaksi. Komennus ei kuitenkaan kestänyt kauaa, kun Matti löysi lehdestä työpaikkailmoituksen, Lohjan Kalkkitehdas haki myyntimiestä kuivatuotteille. Matti esitteli ilmoitusta silloiselle esimiehelleen, myöhemmin uransa tielaitoksen toimitusjohtajana päättäneelle, Heikki Koivistolle, joka suositteli lämpimästi kiinteämmän työpaikan hakemista jatkuvien keikkahommien sijaan.

Matti Saarikoski lausuu kiitokset myös Jouko Heikolalle, joka hänet aikanaan Lohjan palvelukseen palkkasi ja josta hetkestä Matin ura muurattujen rakenteiden parissa on vaiheittain kehittynyt tähän päivään asti. Jouko Heikolaa Matti luonnehtii "kuivatuotteiden isäksi", kehittäjäksi, lanseeraajaksi sekä erinomaiseksi esikuvaksi johtajana ja organisaation vetäjänä. Tuona aikana kuivatuotteet herättivät vielä kummastusta rakennusalalla. Myyntiurallaan ensimmäisiä kauppojaan tehnyt Matti joutui Tampereella Aamulehden toimittajan jututettavaksi. Toimittajan oli vaikea ymmärtää, mitä järkeä on kuivata hiekkaa ja kuljettaa se sukkulamaisissa kapseleissa Helsingistä Tampereelle sijaitsevalle työmaalle, jossa siihen sekoitetaan vettä.

Uransa alkuvaiheet Matti Saarikoski työskenteli kuivatuotteiden myyjänä ja vuonna 1973 hän sai Lohjan kuivatuotteiden myynnin vetovastuun. Tätä jatkui aina siihen asti, kun hän vuonna 1974 otti askeleen lähemmäs nykyistä tointaan siirtyessään Lohja Sasekaan KAHI-tiilien myyntipäälliköksi. 1970- luvun lopulla Lohja yhdisti kalkkihiekkatiilien ja kuivatuotteiden myynnin muuraustuotteiksi, johon 80-luvun alussa yhdistettiin vielä Leca-harkot. Näiden myyntivastuu oli Matti Saarikosken organisaation vastuulla. 1987 Lohja osti Perusyhtymän tiiliteollisuuden, jonka jälkeen muuraustuotteiden valikoima oli täydellinen. Näistä tuotteista valmistettiin mm. asuntomessuilla esiteltyjä täystiilirakenteisia Terve Talo –projekteja.

1990-luvun laman aikana alkoi sitten tapahtua omistajan ja nimen muutoksia. 1992 Lohja ja Partek yhdentyivät ja jokin aikaa myöhemmin yritys myytiin ruotsalaisille. Ruotsalaisten myötä esiin nousi monille edelleen tuttu nimi Optiroc. 1996 yritys myytiin saksalaisille ja lopulta vuonna 2001 nykyinen omistaja itävaltalainen Wienerberger osti Optirocilta Lappilan ja Korian tiilitehtaat. Aluksi Wienerberger toimi lähinnä poltettujen tiilien valmistajana ja Optiroc niiden myyjänä. Kaksi vuotta myöhemmin Terca-tuotteiden myynti ja markkinointi siirtyi Wienerbergerille, jonka markkinointijohtajaksi Matti Saarikoski siirtyi.

Matti Saarikoski kertoo tehneensä yhteistyötä lukuisien arvostettujen rakennusalan rakennus- ja työpäälliköiden kanssa sekä maailmallakin nimeä saaneiden arkkitehtien kanssa. Uran varrella tutuksi ovat tulleet monen merkittävän rakennusliikkeen omistajat ja johtajat. Mitään nimiä hän ei varsinaisesti halua lähteä luettelemaan. Yhden nimen hän kuitenkin haluaa nostaa esille. Muurari Erkki Salmela, jonka Matti kertoo tunnettavan jopa paremmin "valtakunnan muurarina". Hänen työnsä muurattujen rakenteiden edistämiseksi ja kehittämiseksi on ollut arvokasta.

Matti Saarikoski arvostaa suomalaista rakentamisen osaamista kaikilla osa-alueilla ja uskoo sen jatkuvan vahvana tulevaisuudessakin. Esimerkiksi suomalaiset nuoret muurarit ovat menestyneet jo pitkään kansainvälisissä kilpailuissa ja tänä vuonna tuli jälleen kultaa taito-olympialaisissa. Suomalaisten oppilaitosten taso on hyvä, vaikka aina varmaan parannettavaakin löytyy. Rakennusalan oppilaitoksista valmistuu vuosittain n. 2000 rakennusalan ammattilaista valmiina kehittymään huippuosaajiksi. Rakennusmestareista ja etenkin pitkän linjan vastaavista alkaa olla pulaa ja asiaa ei Saarikosken mielestä helpottanut ollenkaan se, että rakennusmestarien koulutus lopetettiin. Onneksi koulutus on kuitenkin jälleen käynnissä ja tilanne paranemassa. Osaamisen hyvästä tasosta huolimatta rakennusvirheitä on vuosien varrella tehty ja tehdään edelleenkin.

Tulevaisuuden haasteina Saarikoski näkee energian säästön ja ilmastonmuutoksen vaikutukset ja mm. kosteusriskit, jotka sen myötä lisääntyvät. Ongelmia eivät kuitenkaan tuota osaamisen puute tai huonot rakenneratkaisut. Tärkeintä on rakentamisen suunnitelmallisuus ja huolellisuus. Rakentamisen laatua pitää tarkkailla säännöllisesti ja mm. vastaavilla mestareilla tulisi olla enemmän aikaa käytettävissään työmaalla olemiseen. Monen mestarin päivä kuluu nykyisin liiaksi toimistossa tietokoneen vieressä ja työmaan valvomiseen ei jää riittävästi aikaa. Toisaalta hän ei pyri tuomitsemaan sähköistä tiedonsiirtoa, vaikka pitääkin perinteistä keskustelua eri osapuolten välillä tärkeänä. Sähköiset piirustukset ovat osaltaan helpottaneet merkittävästi tiedonsiirtoa suunnittelijoiden välillä ja toisaalta myös reaaliaikainen tieto siirtyy nykyisin nopeasti työmaille.

Passiivitalojen tulevaisuuden Saarikoski näkee hyvänä. Niissä rakenteet eivät ole lopultakaan kovinkaan paljon nykyisistä poikkeavia, mutta suunnittelu ja rakentaminen edellyttävät suunnitelmallisuutta ja suurta huolellisuutta mikä olisi eduksi kaikelle rakentamiselle. Täystiilitalon seinärakenteen hän löytää työpaikkansa näyttelyhuoneesta. Yksinkertainen tiilirakenne on mitä parhain tähän tarkoitukseen. Normin mukaisen täystiilitalon seinärakenteesta päästään matalaenergia- ja passiivitaloon sopivaan seinärakenteeseen vain eristepaksuutta lisäämällä.

Poltetun tiilen Saarikoski tietää erinomaiseksi rakennusmateriaaliksi. Tiiltä on käytetty jo vuosituhansia ympäri maailmaa erilaisissa vaativissakin ilmasto-olosuhteissa. Tiili on ominaisuuksiltaan ekologinen, kestävä ja käyttöiältään pitkäikäinen rakennusmateriaali. Merkittävä parannus tiilirakenteissa tapahtui, kun kuorimuuri irrotettiin lämmöneristeestä ilmaraolla. Tämä takaa rakenteen lämmöneristeen sisäpuolisen rakenteen pysyvän kuivana kaikissa olosuhteissa ja lisäksi se säästää lämmitys- ja mahdollisia jäähdytyskustannuksia.

Eläkepäivien varalle Matti Saarikoski ei ole suunnitellut mitään merkittävää. Ensin on elettävä vaimon töiden mukaisesti, joten maailmanympärimatkaa tai piilopirttiä Lapista ei ole suunnitelmissa. Oltuaan koko ikänsä monipuolisena urheilijana ja liikunnanharrastajana hän aikoo jatkossa antaa liikunnalle entistä enemmän aikaa. Vuosien varrella Matti on harrastanut painia, koripalloa ja jalkapalloa aina sarjatasolla asti ja nyt tarkoituksena on ainakin aloittaa kuntosalilla käynti muun kuntoliikunnan lisäksi. Poissuljettua ei myöskään ole golfin harrastamisen alkaminen, joskaan mitään suunnitelmia ei senkään varalle ole. Ensimmäiset eläkepäivät vietetään suomalaisen luonnon parissa pohjoisessa ja siitä sitten pikku hiljaa eteenpäin. Kaksi taloa ja mökin rakentanut Saarikoski ei suunnittele uusia omakohtaisia rakennushankkeita, mutta miksei omaa passiivitaloa voisi rakentaa vielä. Aika näyttää mitä eläkepäivät tuovat tullessaan Matti Saarikoski toteaa.