Moni haluaisi ottaa kellaritilat hyötykäyttöön – Katso video, miten se tehdään

Valesokkeli-ratkaisujen takia home- ja lahovaurioituneiden seinärakenteiden korjaaminen on ollut perinteisesti aikaa vievää ja kallista. Ongelmaan on kehitetty kotimainen ja patentoitu ratkaisu Termo-tuotteella.Timpurille Talo -rakennusbloggarinakin tunnettu ja Timpurilta Talo -rakennusyrityksen perustaja Mikko Merelä testasi, miten Termotuote toimii ja miten helppo se on asentaa.

Pohjois-Helsingissä sijaitsevan omakotitalon omistajalla oli viime kesänä visainen ongelma. Kellarin seinään oli ilmestynyt kosteusläikkiä. Sisäilmaongelmia ei oltu vielä havaittu. Mitä tällaisessa tilanteessa kannattaa tehdä? Omistaja turvautui asiantuntijoiden apuun. Kiinteistössä tehtiin kosteusmittauksia ongelman laajuuden selvittämiseksi. Samalla pyrittiin selvittämään mikä aiheutti kosteuden kellarin seinissä.

Monesti kellaritilat omakotitaloissa sekä kerrostaloissa halutaan uudistaa nykyaikaisella ratkaisulla, mikä kestää aikaa ja on laadukas. Nykypäivän rakentamisessa ei enää suunnitella vain materiaalikustannuksiltaan edullisia tai totuttuja ratkaisuja. Kokonaiskustannukset ja lopputulos ratkaisevat. Rakentaminen ilman reklamaatioita on kaikkien kannalta järkevämpää.Vanhoissa taloissa on valitettavan usein kostea ja tunkkainen kellari. Se näkyy seinän rappauksien kosteusvaurioina ja homeena. Tämä huomataan usein vasta silloin, kun kellaritilat haluttaisiin ottaa hyötykäyttöön. Isodrän-levyn avulla toteutat kellariremontin onnistuneesti ja saat vanhan kellarin hyötykäyttöön. Ratkaisua varten on mahdollista hyödyntää määrälaskuria sekä valmistajan suunnittelu- ja asennusohjeita. Kosteussuojaratkaisut salaojaan ohjeineen voi tilata verkkokaupasta suoraan tontille.

Erilaisia perustustapoja ovat anturaperustukset, laattaperustukset sekä paaluperustukset. Vanhemmissa kiinteistöissä rakennus on saatettu perustaa luonnonkivistä tehdylle perusmuurille tai nurkkakiviperustukselle.Nurkkakiviperustuksessa, kuten nimestä voi päätellä, tukeutuu rakennus nurkistaan sekä väliseinien ja ulkoseinien liitoskohdista isoihin luonnonkiviin. Luonnonkivimuuriperustuksen tekovaiheessa ei ole käytetty laastia, vaan kivimuuri on toteutettu latomalla kiviä tiiviisti niin kutsutuksi kylmämuuriksi.Jokaisella perustustavalla on omat tyypillisimmät vaurionsa ja näiden ollessa tiedossa tulisikin kiinnittää eritystä huomiota vaurioiden ennaltaehkäisyyn.

Suomen Asuntomessujen nettisivut ovat kokeneet muodonmuutoksen kesän aikana. Nettisivujen yleisilmettä on raikastettu ja sivustoa on kehitetty entistä monipuolisemmaksi. Verkkosivuston uudistaminen on ollut yksi osa Asuntomessujen Messututka-nimistä kehitysprojektia.Uudistuksessa valikkojen ja hakutoimintojen selventämisen lisäksi sivuille on myös koottu kokonaan uusia palveluita. Tavoitteena onkin ollut kerätä yhden sivuston alle kaikki hyödyllinen informaatio Asuntomessuista ja Loma-asuntomessuista, niin menneiden kuin tulevien messujen osalta.Aiemmin eri messujen tietoja on saanut etsiä monien sivustojen takaa, uudistuksen myötä kaikki messutapahtumat löytyvät samalta sivustolta. Sivustoilta löytyy vanhoja tuttuja palveluita selkeästä ja helposta valikosta ja lisäksi Asuntomessujen sivuilla voi osallistua kilpailuihin ja tutustua ajankohtaisiin tiedotteisiin, blogeihin, uutisiin ja artikkeleihin. Nettisivuilla on myös mahdollisuus tutustua tarkemmin messurakentajan tai näytteilleasettajan rooliin, jos tällaiset vaihtoehdot houkuttelevat.

Lupaa edellyttävälle rakennushankkeelle on laadittava kosteudenhallintaselvitys 1.1.2018 alkaen. Ympäristöministeriö hyväksyi asetuksen rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta tänään. Asetuksen tavoite on välttää rakentamisessa kosteudesta aiheutuvia haittoja."Kosteusvaurioiden aiheuttamat haitat ovat kansantalouden ja ihmisten terveyden kannalta merkittäviä. Jatkossa rakentamisen kosteudenhallintaa pystytään valvomaan paremmin", asunto-, energia- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen sanoo.Asetus noudattaa pitkälti nykyisiä määräyksiä (Rakentamismääräyskokoelman osa C2, 1998), jotka asetus korvaa. Asetuksessa on tarkennettu rakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen liittyviä säännöksiä, jotka ohjaavat kosteusteknisesti terveelliseen ja turvalliseen rakentamiseen.Jatkossa vaadittavan kosteudenhallintaselvityksen laajuus riippuu rakennushankkeen laadusta ja luonteesta, joten selvitys on erilainen erityyppisissä rakennushankkeissa. Selvityksessä arvioidaan koko hankkeen kriittiset kosteusriskit ja suunnitellaan toimet niiden torjumiseksi. Siinä kerrotaan muun muassa, miten rakennusaineita, -tuotteita ja -osia suojataan ja rakenteiden kuivuminen varmistetaan.Rakennushankkeen työmaan kosteudenhallintasuunnitelmassa on nimettävä henkilöt, jotka vastaavat työmaan kosteudenhallinnasta hankkeen eri vaiheissa. Kosteudenhallinnasta voi vastata esimerkiksi vastaava työnjohtaja tai erityisalan työnjohtaja.Asetusta sovelletaan uuden rakennuksen suunnitteluun ja rakentamiseen. Sitä sovelletaan myös rakennuksen laajennukseen, kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen, korjaus- ja muutostyöhön ja rakennuksen käyttötarkoituksen muutokseen, jollei asetuksessa toisin mainita.Ympäristöministeriö julkaisee myöhemmin asetuksen tueksi annettavat ohjeet.YM:n asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (pdf)Perustelumuistio. YM:n asetus rakennusten kosteusteknisestä toimivuudesta (pdf)