Julkisivujen eristys
Eristetyn ulkoseinän esimerkkirakenne: julkisivuverhous, tuuletusväli, tuulensuoja, ristiinkoolaus + kivivilla, puurunko + kivivilla, höyryn- ja ilmansulku, sisäverhous.
Rakennuksen julkisivu toimii suojana sääoloja vastaan. Sen on kestettävä niin kylmyys, vesisateet, kova tuuli kuin erilaiset äänetkin. Julkisivulta vaaditaan myös huoltovapautta. Rakennuksen julkisivun lämmöneristävyys ja ilmanpitävyys ovat hyvän sisäilman, asumismukavuuden ja energiataloudellisuuden lähtökohtia. Hyvä lämmöneristys ja huolella tehty eristystyö säästävät lämmityskustannuksia.
Määritelmiä
Lämpimällä tilalla tarkoitetaan tilaa, jonka lämpötila lämmityskaudella on +17 °C tai sitä korkeampi. Puolilämpimän tilan lämpötilana pidetään lämmityskaudella vähintään +5 °C mutta alle +17 °C.
U-arvo
Lämmönläpäisykertoimella U tarkoitetaan lämpövirran tiheyttä, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ilmatilojen välillä on yksikön suuruinen. Mitä pienempi lämmönläpäisevyys rakenteella on, sitä paremmin se eristää lämpöä.
Lämpimän tilan seinän U-arvovaatimukset:
- seinä 0,17 W/(m² K)
- hirsiseinä 0,40 W/(m² K) (seinän paksuus vähintään 180 mm)
Lämmönläpäisykerroin U lasketaan kaavalla:
U = 1 / RT
RT =rakennusosan kokonaislämmönvastus ympäristöstä ympäristöön.
Kun rakennusosan ainekerrokset ovat tasapaksuja ja tasa-aineisia ja lämpö siirtyy ainekerroksiin nähden kohtisuoraan, lasketaan rakennusosan kokonaislämmönvastus RT kaavalla:
RT = Rsi + R1 + R2 +...+Rm + Rg +Rb + Rq1 + Rq2+ ... +Rqn + Rse
Rakentamismääräyskokoelman osassa C4 selostetaan tarkemmin kaikki U-arvon laskentakaavat.
E-luku
Rakennuksen kokonaisenergiankulutuksella, E-luvulla (kWh/m2) tarkoitetaan energiamuotojen kertoimilla painotettua rakennuksen vuotuista ostoenergian laskennallista kulutusta määräyksissä annetuilla säännöillä ja lähtöarvoilla laskettuna lämmitettyä nettoalaa kohden. Mitä pienempi E-luku, sitä energiatehokkaampi rakennus on.
Uudisrakennuksen E-luku ei saa ylittää seuraavia arvoja:
| Lämmitetty nettoala | kWh/m² vuodessa | ||||
|---|---|---|---|---|---|
| Pientalo | koko alle 120 m² | 204 | |||
| 120 m² - 150 m² | 372 - 1,4 x nettoala | ||||
| 150 m² - 600 m² | 173 - 0,07 x nettoala | ||||
| koko yli 600 m² | 130 | ||||
| Hirsitalo | koko alle 120 m² | 229 | |||
| 120 m² - 150 m² | 397 - 1,4 x nettoala | ||||
| 150 m² - 600 m² | 198 - 0,07 x nettoala | ||||
| koko yli 600 m² | 155 |
Alle 100 m² loma-asuntoa ei koske E-lukuvaatimus.
Lämmöneristäminen levyillä
Lämmöneristyslevyillä tarkoitetaan pehmeitä ja jäykkiä levymäisiä eristeitä, joita käytetään mm. puu-, betoni-, tiili- ja harkkorakenteiden lämmöneristämiseen. Pehmeitä lämmöneristyslevyjä käytetään yleisesti rankarakenteiden (puu tai teräs) lämmöneristeinä siten, että tuotteet painautuvat tiiviisti runkorakenteita vasten. Tällöin lämmöneristyslevyjen mittojen tulee olla jonkin verran eristettävää tilaa suurempia. Kun rankarakenteiden eristeenä käytetään jäykkiä lämmöneristyslevyjä, eristelevyjen ja rankarakenteen väliset saumat tiivistettävä erikseen esim. saumavaahdolla.
Jäykät lämmöneristyslevyt asennetaan rakennusosiin siten, että niiden saumat eivät muodosta ristikuviota. Jos lämmöneristys muodostuu kahdesta tai useammasta kerroksesta, eri kerroksissa olevat saumat eivät saa olla kohdakkain.
Lämmöneristäminen matoilla
Lämmöneristysmatoilla tarkoitetaan pehmeitä rullalle pakattuja eristeitä, joita käytetään puu-, betoni-, tiili- ja teräsrakenteiden lämmöneristämiseen. Kun lämmöneristysmatot kiinnitetään betoni- ja teräspintoihin mekaanisesti, käytetään esimerkiksi muuraussiteitä tai ammuttavia kiinnikkeitä. Käytettävän lämmöneristysmaton lujuusominaisuudet määräävät kiinnikkeiden asennustiheyden. Lämmöneristysmattoja käytettäessä on varmistettava, että eriste asettuu tiiviisti kiinni lämpimään pintaan. Ilman kiinnikkeitä asennettavien lämmöneristeiden tulee olla mitoiltaan sellaisia, ettei eriste pääse liikkumaan rakenteessa.
Esimerkit puurunkoisista julkisivurakenteista
Rakenne 1:
1. Julkisivuverhous
2. Pystykoolaus 22x100 + tuuletus
3. Runkotolpat k600 jaolla rakennesuunnitelman mukaan
+ alumiinipintainen polyuretaanilevy 80 mm, vaahdotus runkoon
4. Alumiinipintainen polyuretaanilevy 50 mm, saumat vaahdotetaan
5. Koolaus
6. Sisäverhous
Rakenne 2:
1. Julkisivuverhous
2. Tuuletusväli
3. Tuulensuoja
4. Ristiinkoolaus + kivivilla 50 mm
5. Puurunko + kivivilla 175 mm
6. Höyryn- ja ilmansulku
7. Sisäverhous
Molemmat rakenteet täyttävät U-arvovaatimuksen 0,17 W/(m² K)
Eristeiden vähimmäispaksuuksia uudisrakentamisessa:
| Kantava rakenne | Määräystaso | Matalaenergia | Passiivitaso |
|---|---|---|---|
| U-arvo ≤0,17 | U-arvo ≤ 0,14 | U-arvo ≤0,10 | |
| Betoni ≥ 150 mm + tuulettuva ulkoverhous | PU AL 130 | PU AL 160 | PU AL 120+120 |
| Puurunko k/k600 | PU AL 60+60 | PU AL 120+50 | PU AL 200+70 |
| Tiili 130 mm tuulettuva ulkoverhous | PU AL 130 | PU AL 160 | PU AL 120+120 |
PU AL = Alumiinipintainen polyuretaanilevy
| Kantava rakenne | Määräystaso: U-arvo ≤0,17 |
|---|---|
| Betonirunko 100mm | Kivivilla 200mm |
| Puurunko k/k600 | Kivivilla 230 |
| Tiilirunko | Kivivilla 200mm |
Matalaenergiaseinä: Kivivillaa 270mm, U-arvo ≤0,14
Paksut ulkoseinät eivät vähennä rakennusoikeutta. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan yli 250 mm ylittävää osuutta ulkoseinän paksuudessa ei huomioida kerrosalaa laskettaessa.
Lähteet:
Rakentamismääräyskokoelman osat C3 (2010), C4 (2003) ja D3 (2012)
Aiheeseen liittyvää
Höyrynsulku ja lämmön-eriste samassa levyssä
Huomioi nämä eristyksessä ja tee mökistäsi talviasuttava
Autotallinoven vaihtaminen onnistuu myös talvipakkasella
Mistä tunnistan valesokkelin?
Löydä oma hirsinen suosikkitalosi - tutustu uutuusmalleihin
Vilpe-tuotteet peruskorjaukseen
Luetuimmat
Uusimmat